Amerikan Uutiset - Uutisarkisto
Pääkirjoitus: Hurrikaanikausi huipentuu
Vuoden viidennen nimetyn myrskyn Dorianin uhatessa Floridaa ollaan pian hurrikaanisesongin keskipisteessä. Tilastojen mukaan vuoden kiireisin hurrikaaniaika sijoittuu elokuun viimeisistä päivistä syyskuun loppuun. Laskennallinen hurrikaanisesongin huippu saavutetaan 10. syyskuuta. Tästä vuodesta ei kuitenkaan odoteta erityisen vilkasta. Keskiarvoihin verrattuna vuonna 2019 odotetaan Atlantilla syntyvän vain 75% normaalivuoden hurrikaaneista. Colorado State Universityn hurrikaanitutkijoiden ryhmän (CSU) huhtikuussa julkaiseman ennusteen mukaan tämän vuoden merelliset ja ilmastolliset olosuhteet maalis- ja huhtikuussa muistuttivat vuosina 1969, 1987, 1991, 2002 ja 2009 vallinneita. Noina vuosina Atlantilta iski keskimäärin viisi hurrikaania, joista kaksi oli voimakasta neloskategoriaan kuuluvaa. Tälle vuodelle on povattu syntyvän 13 nimettyä myrskyä, joista viiden uskotaan kehittyvän hurrikaaneiksi ja uhkaavan Yhdysvaltojen itärannikkoa. Kaksi näistä olisi voimakasta. Nyt Floridaa uhkaavan Dorianin jälkeen ovat vuorossa Erin, Fernando, Gabrielle ja Humberto.
Toistaiseksi hiljaisen hurrikaanisesongin taustalla on Saharan erämaassa riehuvat hiekkamyrskyt, jotka estävät sykloonien ja voimakkaiden ukkosrintamien syntyä Afrikan rannikolla. Tohtori Phil Klotzbachin mukaan Atlantin subtrooppiset vedet ovat nyt erittäin lämpimiä, mikä edesauttaa useiden pienten trooppisten myrskyjen syntymistä. Läntisellä Tyynellämerellä syntyvä El Nino ilmiö, joka lämmittää meriveden ja aiheuttaa ilmakehään virtauksia, hillitsee kuitenkin tänä vuonna hurrikaanituulten syntyä ja voimistumista ylemmissä ilmakerroksissa. Tyynenmeren pintavedet ovat tänä vuonna keskimäärin 0,8F normaalia lämpimämpiä, ja siksi El Nino-ilmiön odotetaan jatkuvan ja ehkä voimistuvankin syksyn edetessä.
Toinen hurrikaaneja hillitsevä tekijä on trooppisen meriveden normaalia viileämpi lämpötila, toisen kun subtrooppisella merivedellä. Mikä ihmeellistä, myös Pohjois-Atlantin merivesi on epätavallisen viileätä mikä on omiaan alentamaan hurrikaanien syntymisen teodennäköisyyttä. Kaikesta huolimatta CSU kehottaa kaikkia Floridan rannikolla asuvia tarkkaavuuteen ja suojautumiseen mahdollisia myrkyjä vastaan.
-Passiivisen hurrikaanisensongin kääntämiseksi aktiiviseksi tarvitaan vain yksi myrsky, CSU tiedottaa.
Afrikan rannikolla syntyvät hurrikaanit iskevät Yhdysvalloissa useinmiten Floridan rannikolle. Osavaltion riskialtteimmat alueet ovat tilastojen mukaan Miami, Fort Lauderdale ja West Palm Beach. Tämän vuosituhannen aikana esimerkiksi Etelä-Floridan suomalaisalue on saanut kestää yli kymmenen suuren hurrikaanin voiman. Toistaiseksi suurilta tuhoilta on säästytty, mutta jäljet ovat yhä näkyvissä esimerkiksi alueen puustossa. Suurin syy asuntoihin kohdistuneiden vahinkojen vähäisyyteen on ollut huolellinen varautuminen 100-120 mailin huipputuuliin, sillä tiedot aluetta uhkaavista hurrikaaneista saadaan useita päiviä ennakkoon. Myös alueen kaupunkien viemärijärjestelmiä on jatkuvasti parannettu tulvien välttämiseksi.
Toisin on asianlaita Floridasta kaakkoon sijaitsevilla Karibian saarilla, joissa rakennuskulttuuri on perinteisesti suosinut kevyempiä rakenteita. Tuoreessa muistissa on yhä syyskuun 19. päivänä 2017 Puerto Ricoon iskenyt 5-kategorian hurrikaani Maria, joka surmasi yli 3000 ihmistä ja tuhosi maan infrastruktuurin lähes täysin. Taloudelliset tappiot ylsivät lähes 92 miljardiin dollariin, minkä kattamisesta Donald Trumpin hallitus on kieltäynyt. Elämä saarella kärsii yhä tänä päivänä Marian tuhoista ja tuhannet asukkaat ovat muuttaneet asumaan muualle Yhdysvaltoihin. Marian tuhoista kärsivät myös Dominikaaninen Tasavalta, Haiti ja Neitsytsaaret.
Hirmumyrskyn torjumiseksi presidentti Donald Trump on esittänyt ydinpommin laukaisemista hurrikaanin silmässä. Ajatus ei ole uusi. Ensimmäisen kerran sitä esitettiin 1950-luvun alkupuolella. Missä pommi räjäytettäisiin, aiheutti ensimmäisen ongelman. Trump olisi valmis laukaisemaan pommin jo Afrikan rannikolla. Kaikki syntyneet hurrikaanit eivät kuitenkaan tule Yhdysvaltojen ranikolla vaan suuri osa niistä kääntyy Atlantilla pohjoiseen. Sittemmin Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA on selvittänyt ajatuksen onnistumismahdollisuuksia ja todennut ajatuksen ydinpommista äärimmäisen huonoksi vaihtoehdoksi. Suurimmankaan ydinpommin voima ei riittäisi tuhoamaan hurrikaania. Koko ihmiskunnan käyttämä energiamäärä on vain noin viidennes hurrikaanin tuottamasta energiasta. Sitäpaitsi Yhdysvallat ratifioi vuonna 1990 sopimuksen ydinräjäytyksiä säätelevän kansainvälisen sopimuksen, joka kieltää siviilitarkoituksessa tehdyt yli 150 kilotonnin suuruiset ydinräjäytykset.
PS. Artikkeli kirjoitettu ennen kun trooppinen myrsky Dorian oli matkalla kohti Puerto Ricoa eikä ollut kehittynyt hurrikaaniksi.