Amerikan Uutiset - Uutisarkisto
Työviisumien saanti Yhdysvaltoihin epävarmempaa kuin ennen
Siirtolaislainsäädäntöön perehtynyt asianajaja Harry D. Polatsek on tuttu myös Etelä-Floridan suomalaisille jo 1980-luvun alkuvuosista lähtien. Hänen Fort Lauderdalessa sijaitseva toimistonsa Polatsek, Counsellors-at-Law on auttanut satoja suomalaisia saamaan työluvan, pysyvän asumisoikeuden (Green Card) tai kansalaisuuden Yhdysvalloissa. Polatsek tunnetaan myös ahkerana luennoitsijana ja keskustelijana sosiaalisissa, oikeudellisissa sekä kansainväliseen yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä ympäri valtakunnan. Hänen asiaskuntaansa kuuluu laaja kirjo kansainvälisiä taiteilijoita, urheilijoita sekä usean kansainvälisen Fortune 500-yrityksen henkilökuntaa.
Harry Polatsekin mukaan Trumpin hallinnon tekemät viimeaikaiset muutokset maan siirtolaislainsäädäntöön ovat lisänneet epävarmuutta siirtolaisasioiden hoitoon. Hän on kirjoittanut artikkelin tämän päivän tilanteesta selvittäen eri työlupakategorioiden tilannetta tällä hetkellä.
H1-B-työviisumi on yleinen työlupa ulkomailta Yhdysvaltoihin saapuville työntekijöille, joiden työ edellyttää ”ammattimaista, teknistä tai erityisosaamista”. H1-B –viisumien määrä on rajoitettu 65 000:een vuodessa valtakunnallisesti. H1-B –hakijoiden suuren määrän takia hyväksytyt viisuminhakijat osallituvat arvontaan, joka suoritetaan 1. huhtikuuta vuosittain. Näin saatu viisumi astuu voimaan aikaisintaan 1. lokakuuta samana vuonna. Koska viisumin kesto on kolme vuotta, kansainväliset yritykset hakevat H1-B –viisumeita ammatillisesti ja teknisesti korkeatasoisille työntekijöille. Koska kyseisen viisumin hakuprosessi on työläs ja lopputulos epävarma, yritykset harkitsevat usein mm. E-2 (treaty investor visa) ja E-1 (treaty trader visa) -sijoittajaviisumia, tai L-1 –viisumia, joka on tarkoitettu työntekijöiden liikkumiseen yrityksen sisäisissä tehtävissä.
Keskustelut negatiivisessa sävyssä
-Kongressissa on käyty keskustelua H1-B –viisumiohjelmasta, tosin usein negatiivisessa sävyssä, mikä viittaa siihen ettei ohjelmaa ainakaan laajenneta tämän vaalikauden aikana. Nyt harvinaisen alhaisen työttömyyden aikana voidaan väittää, etteivät H1-B –viisumit vaikuttaisi negatiivisesti maan työllisyyteen, Harry Polatsek kirjoittaa. Hänen mukaansa nykyhallinto on ottanut kuvitteelliseen käsitykseen perustuvan kannan, jonka mukaan Yhdysvaltojen työnteköiden asemaa tulee puolustaa jotteivät maassa toimivat kansainväliset yritykset pääsisi laajentumaan ja kehittymään kilpailykykyisemmiksi ulkoa tulevan taitavan työvoiman ansiosta, mikä päinvastoin olisi omiaan lisäämään työmahdollisuuksia markkinoilla.
L-1 –viisumi on yleisimmin käytetty kansainvälisten yritysten sisäisissä johtavan tason ja erityisosaamista vaativien työntekijöiden siirroissa Yhdysvalloissa sijaitseviin tytär- tai sisaryrityksiin. USCIS (The United States Citizenship and Immigration Service) on kuitenkin tämän hallinnon aikana suhtautunut entistä rajoittuvammin L1- viisumikategorian hakemuksiin.
-Olemmekin kehottaneet esimerkiksi saksalaisia yritysasiakkaitamme ottamaan yhteyttä Saksan surrlähetystöömme, jossa suhtautuminen viisumihakemuksiin voi olla suopeampi L1 – viisumien kohdalla. Tässä ei ole kysymys lain tai säännösten kiertämisestä vaan ymmärtäväisemmän ja asiantuntevamman kohtelun saamisesta viisumiasioiden käsittelyssä, Polatsek toteaa.
EB-5 –viisumi suursijoittajille
EB-5 –sijoittajaviisuminohjelma on saanut viime aikoina paljon huomiota osakseen, usein negatiivistakin, vaikka pysyvästi Yhdysvaltoihin asumaan oikeuttavan viisumin saajat ovat tehneet säännösten mukaisia investointeja ja luoneet uusia työpaikkoja Yhdysvaltoihin. Periaatteessa kolme erilaista viisumia sisältävä EB-5 –ohjelma on yksinkertainen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hakija sijoittaa yhdysvaltalaiseen yritykseen miljoona dollaria, joilla luodaan kymmenen uutta työpaikkaa.
Toisen viisumin edellytyksenä on 500 000 dollarin sijoitus ja kymmenen uuden työpaikan luominen amerikkalaisessa yrityksessä, joka sijaitsee harvaan asutulla (TEA - targeted employment area) seudulla jolloin työllistämisvaikutus on paikkakunnalla merkittävä. Kolmas mahdollisuus saada pysyvä asumisoikeus on ostamalla tai sijoittamalla säädösten mukaisesti alueelliseen yrityskeskukseen. Nämä EB-5 alueelliset keskukset keräävät ja kartuttavat toiminnalleen pääomaa yritysneuvottelijoiden välityksellä. EB-5 –keskukset ovat USCIS:n hyväksymiä ja valvomia yrityksiä. Hakijalle myönnetään pysyvä asumisoikeus USCIS:n hyväksymän liiketoimintasuunnitelman perusteella.
-EB-5 keskusten toimialat vaihtelevat suuresti ja meidän tehtävämme on evästää ja valvoa jotta asiakkaittemme sijoitukset kohdistuvat elinkelpoiseen ja tuottavaan toimintaan, jonka päämääränä on järkevä taloudellinen tulos ja siirtolaisuuteen liittyvien tavoitteiden täyttyminen, Harry Polatsek toteaa.
Viiden vuoden E-viisumit
E-2 ja E-1 ovat perinteisesti esimerkiksi sopimukseen perustuvien saksalaissijoittajien suosimia viisumeita silloin kun yritysten toiminta halutaan ulottaa myös Yhdysvaltoihin. Viisumin saannin edellytyksenä on, että Saksan kansalaiset, jotka eivät asu Yhdysvalloissa eivätkä ole maan kansalaisia, omistavat yrityksestä yli 50%.
-Erityiskysymyksiä aiheuttaa joskus se, että yrityksen omistus on jakaantunut kovin laajalle, tai sillä on useita ristikkäisomistuksia, Harry Polatsek kirjoittaa. Jos kuitenkin on todettu, että yrityksen omistus on säädösten mukainen ja merkittäviä investointeja on tehty Saksassa ja Yhdysvalloissa, yritys voi rekisteröityä Saksan suurlähetystössä Frankfurtissa jolloin viisumiasiat etenevät asianmukaisesti.
Polatsekin mukaan prosessi ei kuitenkaan ole automaattinen. E-1 ja E-2- viisumit ovat hänen mukaansa kuitenkin erittäin tehokas ja käyttökelpoinen tapa siirtää työvoimaa ulkomaalaisista yrityksistä Yhdysvaltoihin. Nämä viisumit myönnetään viideksi vuodeksi, jolloin viisumikustannukset jyvittyvät useampien vuosien jaksolle.
Presidentin asetukset oikeuskäsittelyyn
-Mitä sitten presidentti voi tehdä ja mitä ei? Yhdysvalloissa on vireillä jatkuva ja vilkas keskustelu presidentin säätämistä asetuksista, jotka eivät vaadi kongressin käsittelyä ja hyväksyntää astuakseen voimaan. Presidentti Obama sääti useita siirtolaispolitiikkaan liittyviä asetuksia. Monet näistä johtivat yksityisten osapuolten oikeudenkäynteihin tai jutut päätyivät eri osavaltioiden oikeusministereiden ratkaistavaksi, Harry Polatsek toteaa.
Useissa tapauksissa liittovaltion oikeusistuimet päätyivät ratkaisuun, joissa presidentin valtuudet ovat rajalliset ja asetusten todettiin olevan pätemättömiä. Trumpin hallinto on ajanut useita siirtolaiskysymykseen liittyneitä ristiriitaisia asetuksia, ja monet niistä ovat menneet läpi.
-On reilusti todettava että Yhdysvaltojen lakia ei voi muuttaa presidetin asetuksilla ja että niillä säädellään asioita, jotka ovat yhdensuuntaisia hänen hallintonsa tavoitteiden kanssa. On todennäköistä, että oikeusjutut jatkuvat rajan löytämiseksi presidentin asetuksille koska kongressi on osoittautunut toimintakyvyttömäksi, ja presidentti uskoo, että muutokset ovat tarpeen, vaikka niiden itsensä takia, Harry Polatsek toteaa.
Käännös englanninkielisestä alkutekstistä:
Mikko Koskinen