Suomi Talo
Finnish-American Rest Home
DesignNS
All County Funeral Home and Crematory
KK Car
Polatsek Law

Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

touko 12, 2017

85-vuotias Amerikan Uutiset jatkaa siirtolaisten lehtiperinnettä


Minnesotan Uutisten ensimmäinen numero julkaistiin 23. syyskuuta 1932 New York Millsin kaupungissa Minnesotassa. Vuonna 1962 lehti muutti nimensä Amerikan Uutisiksi alkessaan levittäytyä ympäri Yhdysvaltojen.
Vuosituhannen vaihtuessa Yhdysvalloissa toimi enää kaksi suomenkielistä sanomalehteä, vuonna 1905 perustettu vasemmistolainen Raivaaja (Fitchburg, MA) ja poliittisesti riippumaton Amerikan Uutiset, joka perustettiin Minnesotan New York Millsissä vuonna 1932. Siirtolaisuuden tyrehdyttyä, tilaajakunnan supistuttua ja Yhdysvaltain postilaitoksen nostettua palvelumaksujaan uudella vuosituhannella, Raivaajan painaminen päättyi vuonna 2009. Lehti ehti kunnioitettavaan 104 vuoden ikään.

 Amerikansuomalaisen siirtolaislehdistön syntysanat lausuttiin vuonna 1876,  kun Pietarissa oppinsa saanut ylioppilas Antti Muikku perusti Michiganin suomalaiskaupunkiin Hanckokiin lehden nimeltä  “Amerikan Suomalainen Lehti”. Vaikka Muikun lehti eli vain muutaman kuukauden, ehti se innoittaa muita suomensiirtolaisia perustamaan omia julkaisujaan eri puolille maata.

 Kuten monet siirtolaislehdet 1900-luvun alkupuoliskolla, perustettiin Minnesotan Uutiset  palvelemaan paikallista siirtolaisväestöä. Minnesotassa asui suuri kaivos- ja metsäteollisuuden palveluksessa työskennellyt suomalaisyhteisö, jonka englanninkielen taito ei usein ollut riittävä paikallisten lehtien lukemiseen. Uutisia kaivattiin vanhasta kotimaasta sen omalla kielellä.

Minnesotan Uutisten ensimmäinen numero julkaistiin 23. syyskuuta 1932 Lehden taustalla oli Northwestern Publishing Company, jonka omistajat Carl A. Parta ja Adolph Lundquist halusivat jatkaa edellisenä vuonna toimintansa lopettaneen Uusi Kotimaa-lehden jalanjäljissä. Vuonna 1884 perustettu Uusi Kotimaa oli ensimmäisiä suomalaissiirtolaisten lehtiä uudella mantereella. 57- vuotisen taipaleensa aikana se oli ehtinyt saavuttaa vakaan lukijakunnan, joten uusi lehti rankasta lama-ajasta huolimatta sai toiminnalleen suotuisan alun.

Adolph Lunquist oli Minnesotan Uutisten toinen  perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja

- Toivomme nöyrimmin että Minnesotan Uutiset voisi olla avuksi tälle yhteisölle kaikissa sen pyrkimyksissä. Itsenäisenä julkaisuna se pyrkii pitämään yllä tervettä yhteiskuntahenkeä ja palvelemaan paikallisen yhteisömme etua. Toimituksellinen politiikkamme on noudattaa puolueettomuutta, sillä tehtävämme on mieluummin selittää kuin ottaa kantaa, kirjoittaa julkaisyhtiön hallitus lukijoille ensimmäisen numeron kannessa.

Parta ja Lundquist

olivat  ammattimiehiä

 Lehden perustajat olivat lehtialan ammattimiehiä. Vanhempiensa kanssa Yhdysvaltoihin muuttanut Carl A.Parta (1886-1955) sai oppinsa useissa eri lehtipainoissa ympäri maata, mm. Michiganissa, Oregonissa, Massachusettsissa, New Yorkissa sekä Minnesotassa, jossa hän toimi työnjohtajana Duluth News-Tribune-lehdessä. Parta tunnettiin taitavana ammattimiehenä painoalalla, mutta myös hänen liikemiestaitonsa olivat erinomaiset. Hänen perustamansa Parta Printers-paino toimii yhä New York Millsissä.

Minnesotan Uutisten toinen perustaja Carl Parta oli kirjapainoalan asiantuntija ja vastasi lehden painatuksesta. Parta Printers Inc. toimii yhä New York Millsin kaupungissa Minnesotassa.

Ikätoveri, Parran kanssa samana vuonna syntynyt Adolph Lundquist muutti 13-vuotiaana Yhdysvaltoihin kotiseudultaan Kälviältä. Adolph menestyi hyvin opinnoissaan Minnesotan Hibbingissä ja oppikoulun jälkeen jatkoi opintojaan Suomi-opistossa Hanckokissa, Michiganissa. Toimittakoulutuksensa Lundquist sai Duluthissa ilmestyneessä Päivälehdessä.

 Jälkikäteen on arvioitu, että Minnesotan Uutisten hyvä toimituksellinen taso oli Adolph Lundquistin ansiota. Erityisesti lukijoilta tulleiden kirjeiden julkaiseminen oli hänen sydäntään lähellä. Lundquist itse käänsi ja kirjoitti jatkokertomuksia, runoja sekä pakinoita. Hänen Eppu-nimimerkillä kirjoittamiaan pakinoita pidettiin omalaatuisina mutta kiinnostavina. Tutkimusten mukaan juuri Adolph Lundquistin kirjallista tuotantoa ovat amerikansuomalaiset lukeneet eniten. Lundquist kuoli vaikean sairauden murtama jo vuonna 1948.

Siirtolaislehdistö kävi

ideologista taistelua

 Suuret siirtolaisvuodet 1870-1930 toivat Yhdysvaltoihin kaikkiaan 350 000 suomalaista. Tämä loi pohjan vahvalle siirtolaislehtikulttuurille. Monet yhdistykset, etenkin työväenliikkeen piirissä, kokivat lehtiyrityksen oivaksi tavaksi kerätä varoja toimintansa rahoittamiseksi. Suuresta lamasta huolimatta siirtolaislehdistö kasvoi kukoistukseensa 1930-luvulla, jolloin suomalaisten siirtolaislehtien yhteislevikki nousi jopa 100 000 kappaleeseen.

 Suomea koskevissa asioissa porvarillisen ja vasemmistolaisen lehdistön välillä käytiin katkeraa taistelua läpi vuosikymmenten. “Punarosvojen” ja ”ryssien” tekemiä kauheuksia kuvattiin estoitta jopa puolueettoman lehdistön sivuilla. Sisällissodan ratkaisun häämöttäessä vuonna 1919 New Yorkin Uutiset kirjoitti:

 “Tämän maan suomalaiset punalehdet ovat harjoittamassa kiihkeätä propagandaa Suomen kysymysten nojalla. Me olemme siinä toivossa, että Suomen uusi tasavalta pääsisi Yhdysvaltojen suosioon ja että niiden kansojen välit pysyisivät läheisinä.”

 Sanasota jatkui aina toisen maailmansodan alkuun asti. Päätoimittaja Antero Riippa tosin kirjoitti pääkirjoituksessaan talvisodan puhjettua 30.11.1939:

 -Vaihteeksi lienee Suomen kansa nyt niin yksimielistä, että erimielisyyden häivääkään ei näy muualla kuin New Yorkissa. Täällä taas ei suureen sovintoon päästäkään ennen kuin ryssä sotavoimineen on Harlemin joen takana.” Rauhan tultua maaliskuussa 1940 suomalaislehdistö riemuitsi.

 New Yorkin Uutiset kirjoittikin: “Tiesimme että suomalainen vastaa kymmentä ryssää, mutta että viittäkymmentä, se oli yllätys!”

Lehtikato iski 1960-luvulla,

nimeksi Amerikan Uutiset

 Sotien jälkeen siirtolaisväestön ikääntyminen ja muuttovirran tyrehtyminen alkoivat näkyä siirtolaislehtien levikkiluvuissa. 1960-luku koitui lopulta surmaksi suurimmalle osalle suomenkielisistä aviiseista. Kymmeniä vuosia kukoistaneet lehdet tulivat tiensä päähän ja vain vahvimmat säilyivät. Puolueettomana ja sitoutumattomana sanomalehtenä säilynyt Minnesotan Uutiset käytti tilaisuutta hyväkseen ja alkoi havitella valtakunnallista asemaa lehtien joukossa. Tästä syystä lehden nimi muutettiin vuonna 1962 Amerikan Uutisiksi. Vuosien varrella lehteen sulautui useita merkittäviä suomalaisia siirtolaislehtiä, mm. Päivälehti, Lännen Sanomat, Keskilännen Sanomat ja Pohjolan Sanomat. Lehden tavoitteena on levittäytyä yli mantereen kaikkien amerikansuomalaisten yhteiseksi sanomalehdeksi. Tavoite toteutui kuitenkin vasta noin 40 vuotta myöhemmin.

 Vuosien mittaan suomalainen siirtolaisväestö harveni keskilännessä luonnollisen poistuman  ja eläköitymisen myötä. 1960-luvun lopulta lähiten oli lämpimän ilmaston Florida käynyt tutuksi lomamatkoilta ja sukulaisten postikorteista. Palm Beachin piirikunnan suomalaisväestö alkoi kasvaa voimakkaasti, etenkin kun loma-matkoja alettiin järjestää suoraan Suomesta.

 Amerikan Uutisten omistajat huomasivat tilaisuutensa tulleen ja etsivät lehdelleen ostajaa joka voisi siirtyä kustantamaan lehteä vahvasti kehittyvän uuden suomalaisyhteisön keskellä. Pian sopiva ehdokas löytyikin, ei tosin suomalainen vaan amerikkalainen liikemies David Williams. Syyskuun 28. päivänä 1984 Amerikan Uutiset kertoi etusivun yli vedetyssä otsikossaan:

 ”Amerikan Uutiset siirtyy Floridaan”

 Keskelle aurinkovaltion suurta suomalaisyhteisöä siirtyneen lehden päätoimittajaksi kutsuttiin Helsingin Sanomissa työskennellyt Paavo Piironen. Hän viihtyi tehtävässä kuitenkin vain vuoden.

 Ei mikään rahasampo

 Kuten kaikki siirtolaislehdet, ei Amerikan Uutisetkaan ollut omistajalleen rahasampo. Willams aikoikin lopettaa lehden vuonna 1986. Toimitusväki joutui ymmälleen, kunnes toimittajana työskennellyt, vuonna 2011 edesmennyt Aarne Aaltonen tarjoutui ostamaan lehden.

 - ”Vanhan /uuden” lehden aloittaminen oli aivan yhtä työlästä kuin se oli ollut alkuvuosina 30-luvulla. Kauppaa seurasi vain AU:n nimi ja tilaajalista. Alusta oli alettava”,  muisteli Aaltonen”Lehtineekeri”-nimimerkillä kirjoittamassaan pakinassa Amerikan Uutisten täyttäessä  60 vuotta vuonna 1992.  Oli kuitenkin käynyt selväksi että suomalaisyhteisö niin Floridassa kuin muuallakin Yhdysvalloissa tarvitsi suomenkielisen sanomalehden välittämään uutisia entisestä kotimaasta, oman yhteisön tapahtumista ja muiden osavaltioiden suomalaissiirtolaisilta.

 Aarne Aaltosen jäädessä eläkkeelle, lehti siirtyi Suomesta tulleen Sakri Viklundin omistukseen. Viklundin johdolla lehden toimitusta modernisoitiin, toimitustyössä siirryttiin tietokoneaikaan ja tiedonhankinnassa alettiin hyödyntää internet-verkostoa. Merkittävin fuusio lehden historiassa tapahtui vuonna 1996 kun Amerikan Uutiset Inc.-yhtiöön liitettiin legendaarinen New Yorkin Uutiset. Yhtiö tähtäsi myös Kanadan markkinoille ja osti vuonna 1915 perustetun Canadan Uutiset.

”Kuin sukulainen olisi kuollut”

 Lantanassa sijainneen kotitoimituksen lisäksi yrityksellä oli henkilökuntaa myös New Yorkissa ja Kanadassa. Investointien ja henkilökustannusten nousun myötä yhtiön kiinteät kustannut kuitenkin nousivat hallitsemattomiksi ja vuonna 2001 Amerikan Uutiset Inc. ajautui taloudelliseen umpikujaan. Lehteä ei kyetty julkaisemaan neljään kuukauteen. Pian kävi kuitenkin selväksi, että Etelä-Floridan suuri suomalaisyhteisö tarvitsi oman lehden. Samoin viestit muista Yhdysvaltain suomalaisyhteisöstä viittasivat suomenkielisen lehden tärkeyteen.

 -Oli kuin sukulainen olisi kuollut, kun Amerikan Uutiset ei enää ilmestynyt, kirjoitti eräskin Minnesotan suomalainen kirjeessään.

 Amerikan Uutisten pelastamiseksi lehden julkaisuoikeudet myytiin vuoden 2002 alussa Turun Sanomissa toimittajana työskennelleen Mikko Koskisen perustamalle Finnish Media Group Inc:lle. Vakaan ilmoittajakunnan, kevyen organisaation, vapaaehtoisten kirjeenvaihtajien ja parantuneen tietotekniikan ansiosta on Amerikan Uutiset toiminut viimeiset 15 vuotta vakaalla taloudellisella pohjalla. Lehti saa myös tukea Suomen valtiolta Suomi-Seuran media-avustuksena noin 4000 dollaria vuodessa.

 Lehteen, sen taustoihin ja pääartikkeleihin voi tutustua lehden kotisivuilla www.amuutiset.con tai www.amerikanuutiset.com.