Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Kun hissin ovi aukeni ja olimme vaimoni kanssa astumassa ulos, kolmannessa kerroksessa asuva äitini oli matkalaukun kanssa käytävässä odottamassa.

- Äiti, mihin olet menossa, kysyin.

- Pitää lähteä kotiin, hän sanoi topakasti.

- Mutta sinähän asut täällä, totesimme vaimoni kanssa yhdestä suusta. Meille omaisille hetki oli vaikea havaitessamme  hämmennyksen leviävän 83-vuotiaan harmaapään kasvoille. Hän oli ollut menossa lapsuudenkotiinsa Ouluun. Ymmärsimme, että hänen elämässään oli tapahtunut suuri muutos.

Äitini menehtyi Alzheimerin-tautina tunnettuun muistisairauteen 86-vuotiaana. Viimeisinä vuosina hänen tilansa heikkeni tasaisesti ja huolimatta suomalaisen yhteiskunnan tarjoamista ensiluokkaisista hoitopalveluista, mitään ei ollut tehtävissä. Nykylääketiede ei osaa vielä parantaa Alzheimerin tautia, vaikka viime aikoina onkin saapunut rohkaisevia tietoja uusista lääkkeistä, joiden on testeissä havaittu hidastavan taudin kulkua merkittävästi.

Vanhenevia ikäpolvia vaivaavat muistisairaudet ovat yleistymässä kaikkialla maailmassa. Tauti ei kuitenkaan ole uusi, sillä vielä 1960- ja 1970-luvuilla tautia kärsivistä käytettiin nimitystä ”vanhuudenhöperö”. Siihen menehtyi myös äitini äiti vuonna 1964, joka viimeisinä vuosinaan teki tyynylakanoista pieniä ”vauvoja”, joita hän sitten hoivasi huoneessaan omassa rauhassaan. 14-vuotiaalle pojalle asiaan liittyi huvittaviakin piirteitä, ja mummon kustannuksella laskettiin sisarteni kanssa leikkiä.

Nyt hymy on hyytynyt. Alzheimer ei ole leikin asia. Ei potilalle, ei omaisille eikä yhteiskunnalle. Omaishoidon tiedetään kuluttavan puolison ja muiden lähellä olevien perheenjäsenten voimavarat äärimmilleen. Alzheimer koettelee myös perheen taloudellisia resursseja, sillä hoito ei ole halpaa missään päin maailmaa.

Mistä Alzheimersissa on siis kysymys?

Alzheimerin taudille on tyypillistä sen vaiheittainen ja hitaasti etenevä luonne. Oireiden kesto ja niiden vaikeutuminen ovat hyvin yksilöllisiä. Useilla potilailla oireet ovat lieviä vuosienkin ajan. Alzheimerin tautia epäiltäessä potilaan tulisi hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman nopeasti, jotta sairaus voidaan tunnistaa ja hoito aloittaa mahdollisimman aikaisin. Pienikin viive voi aiheuttaa merkittävän eron hoidon tehossa.  

Taudin eteneminen jaetaan neljään eri vaiheeseen, jotka ovat  ”Varhainen Alzheimerin tauti”,  ”Lievä Alzheimerin tauti”, ”Keskivaikea Alzheimerin tauti” ja ”Vaikea Alzheimerin tauti”.

Varhainen Alzheimerin tauti

”Varhaisessa vaiheessa” Alzheimerin taudin aiheuttamat oireet alkavat hitaasti näkyä sekä potilaalle että hänen läheisilleen. Sairautta epäiltäessä potilaan tulisikin hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman nopeasti, jotta Alzheimerin tauti voidaan tunnistaa ja hoito aloittaa mahdollisimman aikaisin. Pienikin viive voi vähentää hoidon tehoa merkittävästi. 

Kun Alzheimerin tauti on todettu, kannattaa alkujärkytyksen jälkeen asioita tarkastella käytännön läheisesti ja tulevasta turhia murehtimatta. Sairaus etenee jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti. Potilas voi varhaisessa vaiheessa asua kotonaan, jos saa päivittäisten tehtävien suorittamiseen säännöllistä tukea. Testamentti ja hoitotahto kannattaa kuitenkin tehdä valmiiksi, jotta päätökset on tehty ennen sairauden etenemistä.  

Tyypillisimmät varhaiseen vaiheeseen liittyvät oireet koskevat muistin heikkenemistä. Uusien asioiden oppiminen kuten nimien muistaminen ja asiakokonaisuuksien hahmottaminen vaikeutuvat. Unohtelu lisääntyy, jolloin esimerkiksi luetusta tekstistä jää mieleen vain osa. Varhaisessa vaiheessa suurin osa potilaista kuitenkin kieltää muistihäiriön. 

Töissä ja arkiaskareissa sairaus saattaa ilmentyä hidastumisena ja epävarmuutena tutuissa tehtävissä. Tämän vuoksi potilaan uupumus lisääntyy ja potilas vähentää usein esimerkiksi vanhoja harrastuksia. Potilas saattaa lisäksi olla ahdistunut, masentunut ja ärtynyt.  

Lievä Alzheimerin tauti

Aikaisemmin havaitut oireet pahentuvat jonkin verran lievässä vaiheessa ja alkavat haitata varhaisen päivittäistä toimintaa. Suurin osa potilaista myöntääkin kärsivänsä muistihäiriöistä, vaikka ei välttämättä tunne olevansa sairas. Lievän vaiheen aikana tapahtuvat muutokset ovat itsenäisen selviytymisen kannalta merkittäviä. Kotona asuminen onnistuu kuitenkin edelleen, jos siihen saadaan jatkuvaa apua. Fyysisesti potilas on hyvässä kunnossa, vaikka hän voikin laihtua monipuolisesta ravinnosta huolimatta. 

Lievässä vaiheessa muistivaikeudet lisääntyvät, minkä vuoksi uusien asioiden mieleenpainaminen ja oppiminen heikentyvät merkittävästi. Potilas saattaa esimerkiksi käydä kaupassa useita kertoja, sillä osa tavaroista jää aina puuttumaan. Usein sosiaalisia tilanteita pyritään välttämään ja potilaasta saattaa tulla vetäytyvä. 

Potilaan on yhä vaikeampi hahmottaa ympäristöään, minkä vuoksi hän eksyy helposti vieraassa ympäristössä. Ajantaju katoaa ja tapahtuminen keskinäinen aikajärjestys sekoittuu usein. Potilaalla saattaa myös ilmetä harhaluuloja.

 Keskivaikea Alzheimerin tauti

Potilaan persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt säilyvät keskivaikeassakin vaiheessa melko hyvin. Hän ei kuitenkaan enää itse tunnista vaikeuksiaan selviytyä arjen haasteista. Arkiaskareet kuten pukeutuminen eivät välttämättä enää onnistu ilman apua, minkä vuoksi yksinasuva potilas voi joutua siirtymään kotoa laitoshoitoon. 

Potilas eksyy usein tutuissakin paikoissa, sillä hänen on vaikea tunnistaa omaa kotia tai esimerkiksi tuttuja kasvoja. Kielellisten vaikeuksien lisääntyessä aktiivinen osallistuminen keskusteluun yleensä vähenee. Menneisyys ja oman mielen sisällöt sekoittuvat voimakkaasti nykyhetkeen. Potilas saattaa kertoa asunnossa vierailevista kuolleista tai tuntemattomista henkilöistä. Yksin jääminen tuntuu pelottavalta ja potilas saattaakin sen vuoksi ripustautua läheisiinsä.

 Vaikea Alzheimerin tauti

Vaikeassa vaiheessa potilas on ilman omaishoitajan apua laitostasoisen hoidon tarpeessa, sillä häntä joudutaan jatkuvasti auttamaan päivittäisissä toiminnoissa. Hänen muistinsa toimii satunnaisesti eikä hän useinkaan tunnista läheisiään. Potilaalla saattaa ilmetä myös fyysisiä oireita kuten suun seudun pakkoliikkeitä ja lihasnykimistä. Hänen kävelykykynsä sekä kyky syödä itse heikkenevät. Puheen ymmärtäminen ja puhuminen vaikeutuvat tai saattavat loppua kokonaan. 

Suomalainen Alzheimers-koti tarvittaisiin Etelä-Floridassa

Vaikka muistisairaudet lisääntyvät esimerkiksi suomalaisessa yhteiskunnassa, yhteiskunnan panostus tehokkaaseen hoitoon ei kasva. Päin vastoin, tällä hetkellä Suomi karsii vanhimmalle ikäpolville tarjottavia hoitopalveluita ja tukien määrää leikataan valtion tiukan budjetin seurauksena.

Etelä-Floridassa amerikansuomalaiset muistisairaat eivät tällä hetkellä saa muistisairaiden erityispalveluita omalla kotikielellään, sillä talousvaikeuksiin ajautuneen suomalaisen lepokodin (Finnish-American Rest Home, Inc.) voimavarat eivät riitä rakentamaan erityistä hoitoyksikköä  muistisairaille. Kuten tunnettua, muistisairauteen sairastuneen kielitaito heikkenee sairauden etenemisen myötä ja viimeiseksi jää jäljelle ensimmäisenä opittu äidinkieli. Jo tänä päivänä lievästä Alzhemerin taudista kärsivät FARH:n suomalaisasukkaat tarvitsevat käännösapua yrityksen harvenevalta suomalaiselta henkilökunnalta. Suurin osa FARH:n hoitohenkilökunnasta edustaa muita kansallisuuksia. 

Teksti ja kuva: Mikko Koskinen

Tietolähde: www.alheimersinfo.fi