Suomi Talo
Finnish-American Rest Home
DesignNS
All County Funeral Home and Crematory
KK Car
Polatsek Law

Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

elo 13, 2009

Suomiko malliksi terveydenhoidossa?


Yhdysvaltain terveydenhoito on tullut tiensä päähän. Lähes viidenneksen kansantaloudesta nielaiseva sektori on maailman kallein yksilötasolla mitattuna. Jo pitkään on tiedetty että jonain päivänä järjestelmää on pakko rukata. Siitä ovat kaikki, niin republikaanit, demokraatit, kuin liberaalitkin yhtä mieltä. Presidentti Barack Obama lupasi vaalipuheissaan, että tultuaan valituksi hän uudistaa terveydenhoidon. Lupaus oli “tall order” sillä viimeisten 40 vuoden aikana tehtävässä ei ole onnistunut yksikään presidentti.

Lupausten mukaisesti uusi presidentti on tarttunut tehtävään lujalla kädellä. Hänen mahdollisuuksiaan aikaisempiin yrityksiin parantaa se, että terveydenhoidon tilanne uhkaa  vaipua katastrofin tasolle niin vakuutettujen kuin vakuuttamattomienkin kansalaisten osalta.  Lähes 50 miljoonaa kansalaista on vailla terveysvakuutusta ja määrä kasvaa rajua vauhtia koska vakuutusmaksut ovat kohoamassa pilviin.

Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmän ajatutuminen väärälle uralle on tapahtunut pikkuhiljaa viime vuosikymmenten aikana. Lääkärin ja potilaan väliin työntynyt vakuutusmies kahmaisee nyt entistä suuremman siivun, koska terveydenhoidon kokonaiskustannukset ovat nousseet rajusti.

Päällekkäistutkimusten suuri määrä rasittaa terveydenhoidon taloutta eniten ja nostaa vakuutusten hintaa. Mutta kuinka karsia niitä? Lääkärin kannankin ymmärtää. Lakitupa odottaa häntä heti jos hän ei ole hoitanut työtänsä moitteettomasti. Mahdollisimman kattavalla tutkimuspaketilla lääkäri haluaa varmistaa oikean diagnoosin luottaen siihen, että vakuutusyhtiö korvaa tutkimukset. Kansalaisista muutosta vastustavat eniten ne, jotka saavat ensiluokkaisen hoidon kattavan sairausvakuutuksen.

Meidän Suomessa asuneiden amerikansuomalaisten on helpompaa vertailla julkisen ja yksityisen terveydenhoidon eroja kuin amerikkalaisten. Heillä ei ole kokemuksia kuin jälkimmäisestä – vielä. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sydän- tai lonkkaleikkaus maksaa 200-300 euroa. Lääkärit ovat korkealuokkaisia ja hoito on hyvää. Suurin ongelma on jonotusaika sillä leikkausta voi joutua odottelemaan kuukausia. Rinnalle onkin kehittynyt yksityinen järjestelmä, joka tarjoaa palveluksia nopeasti ja tehokkaasti rahaa vastaan. Lääkärit ovat samat. He ovat vain siirtyneet yksityissairaalan suojiin ja vaihtaneet työtakkia. Valtio osallistuu myös yksityisen sektorin hoitokustannuksiin korvaten niistä  merkittävän osan.

Suomen malli ei ainakaan sellaisenaan soveltune Yhdysvalloille. Viiden miljoonan ihmisen terveydenhoito on paljon yksinkertaisempaa kuin 300-miljoonaisen kansan. Ajatus  terveydenhoidon vierittämisestä osittainkin julkisen sektorin hoteisiin on nostanut karvat pystyyn eri puolilla maata. Tämän ymmärtää. “Valtio” tai “hallitus” (government) ovat suurelle osalle kansaa kirosanoja aina kun puhutaan valtion sekaantumisesta talousasioihin. US-Postilaitos lienee karmein esimerkki valtiojohtoisen yrityksen toiminnasta.

Silti maa tarvitsee hallituksen. Ilman sitä liittovaltion infrastruktuuri, johon terveydenhoidon toimiva järjestelmäkin kuuluu, jäisi rakentamatta ja anarkia saisi vallan. On selvää, että kaikki yhteiskunnalliset muutokset kohtaavat vastustusta. Hyppääminen tuntemattomaan pelottaa aina. Äänekkäimpiä nyt ovat olleet eläkeläiset ja ne, joilla on kattavan vakuutuksensa ansiosta erinomainen hoito. Kummankin ryhmän pelko hoidon karsimisesta on aito. Terveydenhoidon uudistuksen suunnittelu on kuitenkin vasta prosessissa ja aika näyttää mihin siinä päädytään. Todennäköisin lopputulos on kompromissi. Toivottavasti se ei ole sellainen, mitä  kumpikaan osapuolista ei halunnut tehdä.

Mitä terveydenhoidon kustannustehokkuuteen tulee, Suomi on valovuoden Yhdysvaltoja edellä. Silti terveyspalveluiden kustannukset puhuttavat myös korkean verotusasteen Suomessa. Turussa on laskettu, että jokainen kaupungin saama veromarkka kuluu terveydenhoidon kustannuksiin. Ilman verovaroista maksettavia valtiontukia kaupunki ei voisi toimia. Suomessa onkin ryhdytty rutistamaan terveydenhoitoa entistä tehokkaampaan muotoon. Keinoina on väläytelty erikoissairaanhoidon keskittämistä, tietotekniikan tehokkaampaa ja kekseliäämpää hyödyntämistä, yksityisen ja julkisen sektorin selkeämpää  työnjakoa sekä kuntien laajempaa yhteistyötä. Työtä johtaa peruspalveluministeri Paula Risikko, joka antaa tilanteesta selonteon syksyllä. Hänen mielestään työ on vasta alkuvaiheessa.

Mitä kansalaisiin tulee, tuoreen MC-Infon tekemän tutkimuksen mukaan peräti 74% suomalaisista on valmis maksamaan nykyistä enemmän kunnallisveroja perusterveydenhuollon turvaamiseksi. Amerikkalaiset eivät liene yhtä suostuvaisia verojen korotukseen terveydenhoidon turvaamiseksi koko kansalle.

Mikko Koskinen

päätoimittaja