Suomi Talo
Finnish-American Rest Home
DesignNS
All County Funeral Home and Crematory
KK Car
Polatsek Law

Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

syys 16, 2015

Lake Worthin Lepokoti - suomalainen, amerikkalainen vai amerikansuomalainen?


Lake Worthin amerikansuomalainen Lepokoti perutettiin 45 vuotta sitten palvelemaan suomensukuisia asukkaita. Ensimmäisinä vuosikymmeninä jonotuslista kotiin oli pitkä. Nyt suomalaisasukkaiden määrä ei riitä täyttämään tiloja. Ohessa Lepokodin pitkäaikaisen johtajan Pirjo-Leena Koskisen artikkeli Lepokodin tilasta tänä päivänä.

Floridan suomalainen Lepokoti taistelee olemassaolosta tiukasti kilpailluilla markkinoilla. Onko Lepokodilla vielä tulevaisuutta?

 Vanha mies istuu nojatuolissa Lepokodin aulassa. Näyttää siltä, että hän nukkuu, leuka rintaa vasten painuneena, silmät ummessa. Oikea käsi tukee päätä, ettei ihan kokonaan nuokahtaisi.

-Väinö, nukutko sinä?

-En! Minä kuuntelen.

Aulassa istuu pari muutakin kuuntelijaa, koska aula on se paikka, missä tapahtuu. Siellä ihmisiä kulkee edestakaisin, tuttuja tulee sisään ja aina joku istahtaa vaihtamaan pari sanaa. Keskusneiti vastaa puhelimeen ja sitäkin voi kuunnella. Musiikki soi hyllyllä olevasta soittimesta, melko varmasti se on suomalaista musiikkia. Tämä on koti.

 Lepokoti perustettiin neljäkymmentäviisi vuotta sitten todella suureen tarpeeseen. Suomalaisia oli Floridassa paljon ja monet heistä perheettömiä tai ainakin lapsettomia. Työura oli tehty, usein  palvellen amerikkalaista miljonääriperhettä New Yorkissa ja Palm Beachillä. Työn etuihin oli kuulunut asunto ja ylöspito ja pienet palkat oli säästetty eläkepäiviä varten. Olivatpa jotkut isäntäperheet osanneet neuvoa palveluskuntaansa sijoittamisen saloissakin, joten oli vain löydettävä paikka, jossa asua työuran päätyttyä. Oli selvä tilaus Lepokodin rakentamiselle.

Miksi nyt asukasluku on alhainen eikä tungosta asumaan ole?

Suomalaisen yhteisön toiminta 60- ja 70-luvulla oli vilkasta, suomalaisia asukkaita Lantanan ja Lake Worthin alueella oli tuhansittain. Kun Lepokoti avasi ovensa 1974, sinne piti jonottaa asumaan. Jonot olivat todellisuutta vielä 90-luvun puolivälissäkin, mutta 2000-luvulle tullessa oli enää olemassa lista kiinnostuneista, jotka ilmoittivat tulevansa ’ehdottomasti Lepokotiin asumaan, kun se aika tulee’. Nämä asiasta kiinnostuneet vierailivat ahkerasti, osallistuivat vapaaehtoistoimintaankin kiitettävällä tavalla, mutta samalla pysyivät omissa asunnoissaan, yhä useammin naapuriavun turvin.

Aikaa myöten elinikä on pidentynyt ja jatkuu pitkälle yhdeksännelle vuosikymmenelle eikä satavuotias ole enää edes harvinaisuus. Vanhuus on muuttumassa aina vain  pitemmäksi ajanjaksoksi elämän ehtoossa.

Lepokodin monerneiksi uudistetut huoneet ovat tilavia ja valoisia.

Ovet auki kaikille

 Vaikka ovet vuonna 2010 avattiin kaikille, ei se aiheuttanut tungosta Lepokodille. Yksi syy siihen on varmasti, ettei Lepokodilla aikaisemmin ollut markkinointiammattilaista. Myöskään uuden nimen käyttöönoton yhteydessä ei tehty kampanjaa nimen tunnetuksi tekemiseksi. Mitään suurta ’Grand Opening’-tapahtumaa ei järjestetty.  Laitos, erityisesti Hoitokoti  tunnetaan edelleen paikallisen sairaalan case managerien keskuudessa hyvin ja maine on erinomainen. Vähän kerrassaan heille on ehkä valjennut, että kyseessä on sama, mainio hoitokoti kuin aikaisemminkin, nimi vain on toinen. Nykyinen nimi Village on High Ridge ei ole tunnettu. Pitää myös muistaa, että yhtiö, joka omistaa toiminnat ja pyörittää bisnestä on edelleen sama Finnish American Rest Home, Inc. Nimien päällekkäisyys voi helposti aiheuttaa hämmennystä. Olisiko syytä palata takasin vanhaan, tuttuun ja tunnettuun nimeen?

Lepokodin yhtiömuoto on voittoa tavoittelematon yhtiö eli (501)c (3). Myös kaksi muuta samaan kategoriaan kuuluvaa alan vanhustenhoitolaitosta on Palm Beachin piirikunnassa: katolisen kirkon ylläpitämä Noreen McKeen sekä juutalaisyhteisön oma MorseLife. Nämä molemmat ovat korkeasti arvostettuja ja taloudellisesti hyvin menestyviä. On helppo nähdä, mikä on näiden laitosten toiminnan kannustin, niiden missio, ’oma juttu’. Mikä on suomalaisen Lepokodin missio? Alun alkaenhan se oli nimenomaan vanhuuden koti suomalaisille, omaleimaisessa kulttuuriympäristössä. 

Miksi sitten suomalaisten oma koti ei menesty?

Myös ne amerikkalaiset perheet, jotka ovat halunneet tuoda omaisensa Lepokodille, ovat olleet tyytyväisiä sekä hoitoon että fasiliteetteihin. Kolme vuotta sitten suomalainen liikuntatieteen tohtori Terttu Parkatti teki pienen kvalitatiivisen haastattelututkimuksen koskien hoitohenkilökunnan kuntouttavaa asennetta nimenomaan avustetun asumisen eli Lepokodin puolella. Lopputulos oli, että asiakkaiden yleiskunto ja oma-aloitteisuus parani samalla kun asukas pääsi jäseneksi sosiaaliseen yhteisöön. Vuosien kokemus osoittaa, että asukkaan elämänlaatu paranee kodinomaisessa, asialleen omistautuneessa hoitoilmapiirissä, sellaisessa kuin Lepokodilla on.

Usein on kuultu sanottavan Lepokotia ’eurooppalaiseksi’, positiivisessa mielessä. Kilpailu alalla on kovaa, varsinkin nyt, kun Floridan valtio on antanut luvan 5000 uudelle hoitokotivuodepaikalle  ennestäänkin kilpaillulle alalle. Enää ei Hoitokoti tuota voittoa kuten ennen, koska asukasluvut silläkin puolella ovat kääntyneet laskuun.

Florida Assisted Living Associationin presidentti Shaddrick A. Haston sanoi hiljan neuvoksi kovassa kilpailutilanteessa: koettakaa löytää se jokin, mikä on juuri teidän paikallenne ominta, se ’oma juttunne’. Eikö se suomalaiselle Lepo- ja Hoitokodille ole juuri suomalaisuus, vaikka sitä joku kutsuisikin eurooppalaisuudeksi?

 Lepokodin asukkaiden ja henkilökunnan yhteistyönä järjestetty kirpputori on ollut suosittu suomalaisalueella vuosien ajan.

Suomea - vai mitä kieltä?

Miksi pienen etnisen ryhmän pitäisi ylläpitää vanhainkotitoimintaa? Pitäisikö mennä vain valtavirran mukaan ja antaa periksi?

On vähintäinkin yksi syy, joka innostaa jatkamaan: muistihäiriöt. Kaikkein tärkeintä muistihäiriöiselle on saada hoitoa ja asuinympäristö oman kielensä ja kulttuurinsa piiristä silloin kun muisti heikkenee. Muistin huonontuessa kieli kääntyy takaisin lapsuudessa opittuun ensimmäiseen kieleen ja asuinilmapiirin kulttuuriympäristö tuntuu tutulta, kun se muistuttaa omasta kansallisesta kasvukodista. Jos mikään, niin muistihäiriöisten asuinympäristön pitäisi olla niin lähellä omaa etnistä menneisyyttä kuin mahdollista. Suuret ikäluokat ovat vielä tulossa siihen ikään, jossa muistihäiriöt alkavat olla sitä luokkaa, ettei yksin kotona ole turvallista asua – ei vaikka fysiikka olisikin kunnossa. Kulttuurisen hoitoyhteisön ylläpitämiseksi tarvitaan ympäristön lisäksi myös kieltä osaava henkilökunta. Nyt suuntaus on ollut suomalaisen henkilökunnan väheneminen pikavauhtia  varsinkin Hoitokodin puolella.

Kun lisäksi Hoitokodin virallisissa tiedoissa vielä jokin aika sitten ilmoitettiin laitoksessa puhuttujen kielten listassa kreoli, filippino ja espanja, mutta ei suomea, ilmoitti johtokunnan puheenjohtaja asiaa kysyttäessä, että tieto on virheellinen ja asia korjataan. Kuitenkin hänen mielipiteensä oli, että suomenkieli karkottaa asiakkaita.Tämä on hämmästyttävää, onhan kysymyksessä suomalaisyhteisön oma laitos eikä amerikkalainen yleisö todennäköisesti koe kreolia tai espanjaa sen tutummaksi kieleksi. Koko laitoksen nelikymmenvuotisen olomassaolon ajan on suomen kieltä puhuttu ja paikan etninen luonne ollut kaikkien tiedossa. Tarkastusvisiitti nettisivulle osoittaa, että korjaus on tehty: filippiinin kieli on poistettu, mutta suomenkieltä sinne ei ole lisätty! Listasta löytyy vain kreoli ja espanja. Ainoastaan  näillä kielilläkö englannin lisäksi palveluita tarjotaan?

Onko tämä todella se mitä Lepokodin johtokunta haluaa kertoa Palm Beach Countyn asukkaille? Talon administrator ei suomenkielestä pidä, se on yleisesti  tiedossa, mutta onko tämä todella johtokunnan hyväksymä asiantila? Eikö Hoitokodille enää edes odoteta suomalaisia asukkaita? Onko häpeä olla suomalainen?

Lepokodin ja Hoitokodin virallinen kieli on englanti, on aina ollut. Myös johtokunnan kokoukset kirjataan virallisella kielellä. Muita kieliä, kuten suomea, voi käyttää, jos läsnä ei ole suomen kieltä ymmärtämätöntä henkilöä. Lepokodin käytävillä on kautta vuosien kaikunut niin englanti kuin espanja, kreoli kuin suomikin; listaan voi lisätä myös ruotsin ja viron kielet.

 Johtokunta – ammattiosaamista vai kerhojen edunvalvontaa?

 Lepokodin hallinto on alalla ainutlaatuinen.  Ylin päättävä elin on jäsenkokous. Sen toimivaltaan kuuluvat sääntöjen muutosasiat. Jäsenmaksun maksaneet jäsenet ovat tavallaan omistajan ääni yhtiössä, joka ei verokategoriansa mukaisesti jaa osinkoja.

Yhtiöllä on myös Johtokunta eli Board of Directors. Jäsenet ovat ja heidän pitää sääntöjen mukaan olla suomalaisia. Johtokunnan tehtävä yhtiön sääntöjen mukaan on varmistaa toiminnan tuottavuus.  Johtokunta palkkaa administratorin (toimitusjohtaja), jolta vaaditaan Floridan valtion Nursing Home Administrator License.  Johtokunta myös palkkaa Rest Home Managerin (Lepokodin johtaja), jolla on oltava Core Training. Nämä kaksi yksikköä, Lepokoti ja Hoitokoti, voivat periaatteessa olla erilliset yksiköt omine johtajineen ja henkilökuntineen, koska niiden säännöt ja tehtävät ovat erilaiset.

Koska työ molemmilla puolilla on valtion säätelemää ja vaatii erityisosaamista, Johtokunta ei voi olla se elin, joka johtaa päivittäistoimintoja. Sen sijaan johtokunnan tärkein tehtävä  olisi määritellä selkeästi Lepokodin missio eli perusperiaatteet ja pitää sen noudattaminen kaiken perustana sekä varmistaa, että johtokunnan valitsema administrator noudattaa yhtiön sääntöjä ja asetettua missiota.

Lepokodin johtokunta muodostuu suomalaisten yhteisöjen edustajista, jotka ovat maallikkojäseniä. Tällä hetkellä edustajan ja varamiehen lähettävät johtokuntaan seuraavat yhdistykset: American Finnish Club (Kerhotalo), Finland House, Finnish American Rest Home, Inc. (asukasedustaja), Finnish War Veterans in Florida, Finlandia Foundation Florida Chapter, Friends of Rest Home, St. Andrew’s Lutheran Church, Karelians in Florida ja the Nordic Club.

Tungosta johtokuntaan ei ole ollut ja monet, jotka ovat lupautuneet tähän palkattomaan hyväntekeväisyystyöhön ovat lopettaneet viimeistään yhden kauden jälkeen, usein keskenkin. Tehtävä ei ole helppo, se on myönnettävä. Viime vuosina esimerkiksi asukasedustajia johtokuntaan on ollut vaikea löytää, selityksenä korkea ikä ja erilaiset fyysiset esteet.

Onko jäsenistön aika muuttaa sääntöä johtokunnan jäsenten valitsemistavasta?

Sen sijaan, että suomalaiset kerhot ja klubit lähettäisivät puolipakolla jonkun jäsenistään johtokuntaan, voitaisiin ajatella samanlaista johtokunnan jäsenten valintaa kuin on esimerkiksi Kanadan suomalaiskodeissa. Siellä johtokunnan paikat tulevat auki määräajoin, eivät kaikki yhtä aikaa ja pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi. Valinta perustuu hakemukseen, joista  pätevin valitaan. Tämän pienen suomalaisyhteisömme jäsenistä monet kuuluvat useampaan yhdistykseen ja johtokunnan jäsenyyden sitominen jonkun tietyn seuran jäsenyyteen on rajoittavaa. Kun lisäksi seurat itse eivät mitenkään hyödy johtokunnan jäsenyydestä, on aivan sama, kenen mandaatilla siellä ollaan. Enemmän on merkitystä sillä, kuinka  kukin jäsen  on halukas ottamaan selvää asioista, tuomaan oman erityisosaamisensa Lepokodin käyttöön ja myös onko kyseinen henkilö Lepokodin jäsen. Nykyisin jäsenyys ei ole pakollista, mandaatin saa yleisellä jäsenkortilla, jonka kukin seura myöntää johtokuntaan tulevalle. Vapaaehtoinen jäsenyys osoittaisi todellista halua edistää Lepokodin ja sen asukkaiden sekä työntekijöiden yhteistä etua- kaikkien parhaaksi.

Lepokoti on suomalaisen yhteisön yhteen hiileen puhaltamisen upea aikaansaannos. Ajat muuttuvat ja koko vanhustenhoidon kenttä on muuttunut. Muutosta ei pidä pelätä, mutta on syytä vakavasti pohtia, millaista muutosta olemme yhteisönä haluamassa ja onko meillä halua ja energiaa toteuttaa muutokset.

Pirjo-Leena Koskinen

Lake Worth, Florida

Kirjoittaja on työskennellyt Hoitokodissa sairaanhoitajana 2003-04 ja Lepokodin johtajana 2004-2013.

Lisätietoja:

Alaa koskevat säännöt ja määräykset ovat kaikkien saatavilla. Ne löytyvät netistä. Myös valtion tarkastusraportit niin Hoitokodin kuin Lepokodinkin puolella löytyvät netistä

Hoitokodin (SNF) tiedot löytyvät täältä:

http://www.floridahealthfinder.gov/facilitylocator/FacilityProfilePage.aspx?id=29000 

Lepokodin ( ALF) tiedot löytyvät täältä:

http://www.floridahealthfinder.gov/facilitylocator/FacilityProfilePage.aspx?id=1081

Ohessa on lista säännöistä ja määräyksistä, jotka koskevat FARH,Inc.in toimintaa. Valtion virasto, joka valvoo toimintaa ja tekee määräaikaiset tarkastukset on AHCA eli Agency for Health Care Administration.Tässä luetellut nettisivut eivät ole kaupallisia vaan AHCAn ja  Floridan valtion virallisia nettisivuja.

Florida law and rules for ALF (Assisted Living Facilities):

Florida Statutes Chapter 429 Part 1

http://www.leg.state.fl.us/Statutes/index.cfm?App_mode=Display_Statute&URL=0400-0499/0429/0429.html

Florida Administrative Code Chapter 58.A-5

https://www.flrules.org/gateway/ChapterHome.asp?Chapter=58a-5

Florida law and rules for Nursing homes:

Florida Statutes Chapter 400 under title XX1X Public Health

http://www.leg.state.fl.us/Statutes/index.cfm?App_mode=Display_Statute&URL=0400-0499/0400/0400ContentsIndex.html&StatuteYear=2015&Title=-%3E2015-%3EChapter%20400

Florida Administrative Code 59A-4

http://www.leg.state.fl.us/Statutes/index.cfm?App_mode=Display_Statute&URL=0400-0499/0400/Sections/0400.022.html