Suomi Talo
Finnish-American Rest Home
DesignNS
All County Funeral Home and Crematory
KK Car
Polatsek Law

Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

syys 2, 2015

Nopeasti muuttuva maailmantilanne herättää huolta ja vaatii toimia


 Monikymmenpäinen  Suomen diplomaattikunta kuuli Helsingin suurlähettiläspäivillä  selonteon muun muassa Suomen Venäjä-suhteista ja Nato-yhteistyöstä.

Suomen valtion kaikkien ulkomaanedustustojen päälliköt kokoontuivat 24.-25.8. Helsinkiin ns. suurlähettiläspäiville. Jokavuotinen tapaaminen on tärkeä yhteinen ajankohtaisten asioiden katselmus ympäri maailmaa sijaitseville Suomen diplomaateille ja kaupallisille edustajille. Samalla he saavat evästystä maan korkeimmalta johdolta asioiden hoitoon ja tietoa lähitulevaisuuden näkymistä.

Suuri osa ohjelmasta, mm. tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja puolustusministerin Jussi Niinistön ajankohtaiskatsaukset, on tiedotusvälineiltä ja muilta ulkopuolisilta suljettu. Muita esitelmöitsijöitä olivat mm. ulkoministeri Timo Soini, pääministeri Juha Sipilä, valtionvarainministeri Alexander Stubb sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.

Kokouksessa olivat esillä mm. Suomen Venäjän-suhteet, Ukrainan tilanne, Nato-yhteistyöhön liittyvät asiat, EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus (TTIP), pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vyöry Eurooppaan, Kreikan talouskriisi, Suomen talousongelmat ja etenkin maamme vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen. Myös Suomen itsenäisyyden 100-vuotistapahtumien järjestäminen maailmalla juhlavuonna 2017 oli kokouksessa esillä.

Suomen ulkopolitiikan haasteita

Suurlähettiläskokouksen avauspuheessa valtiosihteeri Peter Stenlund muistutti vuoden aikana nopeasti muuttuneesta maailmantilanteesta. -Suomen paikka uutta tasapainoa hakevassa maailmanjärjestyksessä ei ole kiveen hakattu, vaan vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Asemaamme vaikuttaa myös se, miten koetaan, että Suomi kantaa vastuunsa kansainvälisen yhteisön jäsenenä, Euroopan Unionin jäsenenä ja transatlanttisena kumppanina, Stenlund sanoi.

- Meillä on tapana muistuttaa itseämme siitä, että sijainnillemme emme voi mitään. Tarkoitamme toimivien Venäjä-suhteiden erinomaista tärkeyttä. Mutta geopolitiikka muuttuu, vaikka mannerlaatat olisivat paikoillaan. Joudumme kokemaan, kuinka Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän sodat ja kriisit vaikuttavat meidänkin turvallisuuteemme ja talouteemme. Hallitsemattomista muuttoliikkeistä on tullut ulko- ja turvallisuuspoliittinen ongelma.

Hallituksen ulko- ja  turvallisuus-

politiikan painopistealueet

Samaan aikaan, kun rauhattomuus ja epävakaus maailmassa ovat lisääntyneet, Suomi joutuu supistamaan valtiontalouden heikkenemisen vuoksi mm. kriisinhallinnan voimavaroja. Myös kolme suurlähetystöä lakkautetaan vielä tänä vuonna. Ne ovat Ljubljana, Bratislava ja Luxemburg. Stenlundin mukaan ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa.

Suomen uusi hallitus on päivittänyt muuttuneen maailmantilanteen valossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Ensisijaisiksi on määritetty neljä asiakokonaisuutta. Ne ovat seuraavat: Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema; pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö sekä suhteet Natoon ja EU:n turvallisuusyhteisöön; taloudelliset ulkosuhteet sekä kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet; ja moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto.

Alpo Collanus,

San Diego, Kalifornia