Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Valtiotieteen maisteri Eero Lehti, 70, ei ole tavallinen lumilintu Etelä-Floridan suomalaisalueella. Vai onko hän lumilintu lainkaan? Huolimatta siitä, että hänet tunnetaan talvet Etelä-Floridassa asuvien suomalaisten piirissä hyvin, Lehti lennähtää Yhdysvaltoihin neljä, viisi kertaa vuodessa. Pitkiin lomiin hänen aikansa ei riitä, sillä ura yrittäjänä ja kansanedustajana työllistää hänet yhä ympäri vuoden.

- Tällä mantereella luulisin kuuluvani lähinnä sijoittajien kastiin, yhdeksän Etelä-Floridassa sijaitsevan kiinteistön omistaja tekee eron itsensä ja tavallisen talvimatkailijan välillä. Viime viikolla julkaistussa Suomen valtakunnallisessa verotilastossa 2013 Eero Lehti sijoittui yhdeksänneksi runsaan 12 miljoonan euron tuloillaan.

Suomessa Eero Lehti on tunnettu 1970-luvulta lähtien monialaisesta toiminnastaan yrityselämän ja sittemmin politiikan kentillä. Kansanmiehen imagoa kantavan kauppaneuvoksen ja kauppatieteiden kunniatohtorin titteleitä kantavan Eero Lehden tunnettuus ja toiminta ei rajoitu pelkästään kotimaahan. Keravalainen edusti Suomea Euroopan Unionin talouskomissiossa 12 vuoden ajan (1995-2007).

- Sen Brysselissä oppi, että mitä etelemmäksi Euroopassa mennään, sitä suuremmaksi käy ero taloudenhoidossa Suomeen ja muihin pohjoismaihin verrattuna, Eero Lehti toteaa. Hänen viittauksensa Etelä-Euroopan valtioiden leväperäiseen ja korruptoituneeseen taloudenpitoon kaikkine lieveilmiöineen on luettavissa rivien välistä.

Suomessa Eero Lehti tunnetaan parhaiten Taloustutkimus Oy:n ja Suomen Lehtiyhtymän perustajana, Suomen Yrittäjien ex-puheenjohtajana, Kokoomuksen kansanedustajana sekä monipuolisena urheilumiehenä, joka on johtanut mm. suomalaisten kansallislajin pesäpallon ylintä tasoa eli Pesisliigaa. Itse hän harrasti aikoinaan pikajuoksua ja pelasi pesäpalloa.

- Koripallokin tuli tutuksi mutta siinä en ollut kovin hyvä. Mieluiten katselen televisiosta olympiakisojen juoksuja sadasta metristä viiteen tonniin. Muulloin seuraan mieluiten golfia, jota itse ehdin pelata vain viitisen kierrosta kesässä, hän myhähtää.

"En ole ammattipoliitikko"

 Lehdellä on maine periaatteen miehenä,  joka karsastaa politiikan laumasieluja. Suorapuheinen kansanedustaja ei aina ole ollut kaikkien mieleen.

- Minä voin kertoa avoimesti mielipiteeni, sillä en ole ammattipoliitikko. Heidän on aina punnittava sanojaan ja tekojaan seuraavien vaalien näkökulmasta. Muuten työpaikka saattaa karata alta, Lehti naurahtaa. Toisen edustajakauden ollessa nyt lopuillaan vetreän veteraanin katse on jo kolmannessa kaudessa.

- Sain viime vaaleissa yli 4000 äänen kannatuksen Uudellamaalla, myös Keravan kaupungihalituksen puheenjohtajana toimiva Lehti toteaa edellisten eduskuntavaalien menestyksestään. Äänimäärä riitti komeasti läpipääsyyn. Nyt hän on päättänyt asettua Kokoomuksen ehdokkaaksi myös 19.4.2015 pidettävissä edustakuntavaleissa, sillä tekemistä Suomen talouden ja yrittäjien aseman kohentamiseksi riittää. Lehden mukaan korjattavaa on myös itse Kokoomus-puolueen linjassa.

- En ole tyytyväinen Kokoomuksen toimintaan tällä vaalikaudella. Puolue on tehnyt liian monta virhettä tehdyissä sopimuksissa toisten hallituspuolueiden kanssa. Ensi kevään vaaleissa Kokoomus voi joutua maksamaan niistä, hän huomauttaa.

- Voi käydä jopa niin, että Kokoomus jää yksin nyt läpiajettavan sote-uudístuksen kanssa. Tämä on todettavissa puolueen viimeaikaisesta kannatuslukujen laskusta, eduskunnan varakkaimmaksi kansanedustajaksi mainittu Lehti toteaa. Suomen suurimmaksi puolueeksi on viime kuukausina noussut Keskusta. Lehti väläyttää myös mahdollisuutta, että Kokoomus jätetään ensi vaalien jälkeen hallituksen ulkopuolelle Keskustan ja SDP:n muodostaessa jälleen kerran ”punamulta”-hallituksen.

"Mutu"-tuntumalla tehdään liikaa tärkeitä päätöksiä

Mitä lukuihin tulee, miestä kannattaa kuunnella. Valmistuttuaan Helsingin Yliopistosta vuonna 1969, Eero Lehti meni Keskon palvelukseen. Mutta jo parin vuoden kuluttua Keravalla koko ikänsä asunutta Lehteä alkoi kiinnostaa yrittäjän ura. Hän perusti Suomen ensimmäisen valtakunnallisen markkinatutkimuslaitoksen Taloustutkimus Oy:n vuonna 1971,  jonka hän yhä omistaa. Kansainvälistyneellä Taloustutkimuksella on nykyisin toimistot Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa sekä Venäjällä, Virossa ja Ruotsissa. Lehti toimii yhä yrityksen hallituksen puheenjohtajana.

Vaaligallupit ja niiden antamat tulokset ovat siis Eero Lehdelle jokapäiväistä leipää. Ei ihme, että hän arvostelee monen nuoremman eduskuntapoliitikon tapaa toimia. Hänen mielestään tärkeitä poliittisia päätöksiä tehdään Suomessa aivan liian usein ”mutu”-tuntumalla (’musta tuntuu’).

- Seurataan vain joukon jatkona eikä perehdytä faktoihin, Lehti huomauttaa.

Suomen ahdinkoon ajautunut talous ja luottoluokituksen lasku mietityttävät oman yritystoimintansa erinomaisesti hoitanutta Eero Lehteä suuresti. Hänen mukaansa Suomen talouden vaikeudet alkoivat jo vuosikymmeniä sitten.

- Ammattiliittojen toiminta eliminoi Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vuosikymmeniksi. Työvoiman liikkuvuus ja tiukka työlainsäädäntö ovat hidastaneet maan kansantalouden kasvua pitkään, Brysselin aitiopaikalta muiden maiden talouksiin perehtynyt  Eero Lehti toteaa. Hänen mukaansa myös Suomen korkea verotaso on hidastanut kotimarkkinoiden kulutuksen kasvua.

- Emme silti halua ottaa oppia muista maista kuten Ruotsista, hän sanoo.

Tarja Halonen häpäisi yrittäjät

Yrittäjien kannalta maan historian murheellisin ajanjakso tuli presidentti Tarja Halosen 12-vuotisella hallintokaudella.

- Halosen johdolla koko maan yritysilmasto muuttui. Yrittämisestä ja voitosta tuli jälleen kirosana ja yrittäjät tunsivat itsensä häpäistyiksi, Eero Lehti lataa. Tällä hetkellä nuorten halukkuus yrittäjäksi on Lehden mukaan palaamassa mutta hitaasti. Muutama vuosi sitten vain 3-4 prosenttia alle 25-vuotiasta halusi yrittäjän uralle.

- Yrittäisen muoto on myös muuttunut. Nyt ei haluta työllistää muita vaan perustetaan yhden miehen yrityksiä, Lehti toteaa. Hänen mukaansa eniten nuoria kiinnostavat sellaiset alat, joissa kansainvälistyminen on mahdollista.

- Suurimmissa vaikeuksissa tällä hetkellä on Suomen perinteinen suurteollisuus, Eero Lehti sanoo. Sotien jälkeen eniten suomalaisia työllistäneet metsä- ja laivanrakennusteollisuus kärsivät kilpailukyvyn puutteesta. Innovatiiviset uusteknologian yritykset karkaavat ulkomaille pakoon Suomen korkeata verotusta.

- Samoin on osaavan ja hyvin koulutetun työvoiman laita, Lehti korostaa.

Latinankielinen ilmaus ”nomen est omen” pätee myös Eero Lehteen. Saatuaan Taloustutkimuksen vauhtiin 1970-luvulla, Eero lehti kutsuttiin keravalaisen Keski-Uusimaa-lehden hallitukseen. Aikansa toimintaa tarkasteltuaan Lehti päätti ryhtyä yrittäjäksi myös lehtialalla ja osti vuonna 1978 paikallislehden osake-enemmistön.

- Sanomalehti työllisti tuolloin 38 ihmistä, yrittäjä muistelee. Kun hän viime vuonna myi 32 erilaista paikallis- ja ilmaisjakelulehteä käsittäneen Suomen Lehtiyhtymä Oy:n Keskisuomalainen-konsernille, työllistivät lehdet yhteensä runsaat 500 henkeä.

- En pystynyt ratkaisemaan ansaintamallia kun internet-julkaisut tulivat markkinoille, perustelee Eero Lehti valtavan lehtiryppäänsä myyntiä. Hänen mukaansa internet-lehden on vaikeata toimia kannattavasti, kun esimerkiksi uutiset voi lukea ilmaiseksi Yleisradion kustantamalta yle.fi-sivustolta.

- Se on vähän sama kuin yrittäisit perustaa leipomon ja myydä leipää, kun viereisestä valtion omistamasta kaupasta saat tuotteet ilmaiseksi.

Teksti ja kuva:

Mikko Koskinen

Delray Beach, FL