Amerikan Uutiset - Uutisarkisto
Yhteydenpito ulkosuomalaisiin muuttumassa
- Kiinteiden yhteyksien säilyttäminen ulkosuomalaisiin on Suomen kannalta entistäkin tärkeämpää. Tähän kiinnitti erityistä huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuoden puheessaan, sanoo vajaa vuosi sitten Suomi-Seuran puheenjohtajan nuijaan tarttunut professori Jarmo Virmavirta. Hän saapui Etelä-Floridassa asuvien suomensukuisten vieraaksi Suomi Talon pyynnöstä.
Jarmo Virmavirta valittiin Suomi-Seura ry:n puheenjohtajaksi huhtikuussa 2013 pidetyssä seuran vuosikokouksessa. Hän toimii myös Suomi-Seuran aloitteesta vuonna 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin (USP) puhemiehenä. Siirolaisuudesta Virmavirralla on kokemusta Virosta, jonne perheen vei hänen vaimonsa työ vakuutusalan yrityksen palveluksessa.
- Ulkosuomalaisen käsite on uusiutunut. Enää kotimaasta poismuuttaminen ei ole niin lopullista kuin ennen. Tänä päivänä suomalaisia kuljettavat ulkomaille työ, opiskelu ja eläkeläisvuodetkin. Tämä on seurausta kansainvälisten liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantumisesta. Maapallo on kutistunut, hän toteaa.
Suurten siirtolaisvuosikymmenten (1900-1930) aikaan Suomen jätti lopullisesti useat sadat tuhannet suomalaiset. Liikkeeseen vaikutti kaksi vektoria: kotimaan työntövoima ja uuden maan vetovoima. Nyt ei vallalla ei ole kumpikaan – ellei sellaiseksi lueta Suomen korkeata veroastetta, joka saa tuhannet hyvinkoulutetut ja kielitaitoiset nuoret miettimään siirtymistä ulkomaille työhön ja asumaan.
- Suhteestamme Eurooppaan on nyt EU-aikakaudella tullut entistä tärkeämpi, professori korostaa ja viittaa kansalaisten vapaaseen liikkumiseen Euroopan alueella. Ennen EU:ta Yhdysvalloissa opiskeli stipendiaateina enemmän suomalaisnuoria kuin muissa maissa yhteensä. Nyt opiskelu Euroopan maissa on suosituinta.
Tilanne heittää uusia haasteita Suomi-Seuran toiminnalle.
– On tarkasteltava, mitkä ovat nykytilanteessa päätehtävämme. Pystymmekö esimerkiksi tiedotuksillisesti palvelemaan ulkosuomalaisia käytössämme olevien yhteydenpitovälineiden avulla, Virmavirta pohtii.
Suomi-Seura toimii eduskunnan myöntämän määrärahan turvin, ja nykyisen talousahdingon aikana julkisen sektorin on kutistettava toimintaansa maan velkaantumisvauhdin hillitsemiseksi. Määräraha ei puheenjohtajan mukaan tulevaisuudessa tule ole ainakaan kasvamassa.
- On hullunkurista ettei yhdistyksen olennaiselle osalle, ulkosuomalasia koskevaan lainsäädäntöön liittyviä asioita valmistelevalle Ulkosuomalaisparlamentille, ole erikseen osoitettu erikseen valtion varoja.. Ulkosuomalaisparlamentti toimii Suomi-Seuran oman rahoituksen varassa, Jarmo Virmavirta toteaa.
Teksi ja kuva:
Mikko Koskinen
Lake Worth, FL
Lue Jarmo Virmavirran haastattelu kkonaisuudessaan Amerikan Uutisten 19. helmikuuta ilmestyvästä numerosta