Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Jo 1900-luvun alussa tiedetään Palm Beachin piirikunnassa asuneen joukko suomalaisia. Ensimmäisinä saapuivat rikkaiden newyorkilaisperheiden palveluksessa olleet sisäköt, jota myöhemmin eläkkeelle jäätyään jäivät asumaan alueelle. 1930-luvulla muutti suomalaisia lisää alueelle toimien erilaisissa ammattessa. Vuosikymmenen puolivälissä meitä suomalaisia alkoi olla jo niin monta, että he perustivat Suomalaisen Klubin (1935). Sen nimissä järjestettiin tansseja, iltamia, ja muita huvitilaisuuksia.

 Alkuaikojen suomalaisia vaikuttajia olivat Charles ja Ella Lehto. He olivat Suomalaisen Klubin perustajia ja myöhemmin toimivat Suomalaisessa Turistiklubissa auttaen avustusten lähettämisessä Suomeen sodista kärsiville, minkä yhteyshenkilönä Suomessa toimi Ella Lehdon kuuluisa täti Miina Sillanpää.

Sodan sytyttyä Suomalaisen Klubin toiminta suuntautui rahan keräämiseen Punaiselle Ristille ja USOlle (United Service Organization). Järjestettiin tanssit, ja tulot lähetettiin avustukseksi, kuten jo vuoden 1943 pöytäkirjoista voimme lukea. Suomalaisten yhteisessä klubissa tuli ilmeisesti erimielisyyttä rahan käyttökohteista ja niinpä tammikuun 17 päivänä 1944, Werner Beckin johdolla ryhmä jäseniä piti oman kokouksen ja perusti Finnish Worker`s Educational Clubin. Tämä klubi osti tontit Lehdoilta ja rakensi 1946 Lehto Lanella Lake Worthissa sijaitsevan Kenttähaalin, joka nimettiin Kerhotaloksi 1996, jolloin myös klubi sai uuden nimen, American Finnish Club.

Tammikuun 22 päivä 1944 Suomalaisen klubin jäsenet päättivät antaa klubilleen uuden nimen, Suomalainen Turistiklubi. Toimintaa jatkettiin tansseilla ja huvitilaisuuksilla ensin joka torstai, joka muuten oli Palm Beachin rikkailla työssä olleen palvelusväen vapaapäivä. Tansseja järjestettiin myös sunnuntaisin. Suomalainen Klubi keräsi rahat Suomen sotaorpojen rahastoon, ja1940-luvulla lähetettiin säännöllisesti huomattavia summia Suomeen Help Finland järjestön kautta.

Huvitilaisuuksien järjestäminen vuokratuissa ”haaleissa” oli varsin hankalaa keittiön sijaitessa kolmannessa kerroksessa ja tanssisalin ensimmäisessä. Kun pidettiin piknikejä, keitto- ja ruokailutarvikkeet kulkivat aina jonkun auton takakontissa. Niinpä jo 1945 keskusteltiin oman paikan hankkimisesta, mutta todettiin Suomen avustamisen olevan etusijalla. Oman paikan hankkiminen tuli esille taas 1946 lopulla, mutta rahat oli kaikki lähetetty Suomen avustamiseksi. Keväällä 1947 Turistiklubi järjesti piknikit Leinolassa ja Heinosten pihamaalla, joissa todenteolla kerättiin varoja oman Haalin rakentamiseksi. Niinpä lopulta tammikuussa 1948 ostettiin Heinosilta Lantanasta kolme tonttia, joille kolmessa viikossa rakennettiin oma Haali. Suuret avajaiset pidettiin helmikuun 8 päivä, 1948.

Kun sota Suomessa oli ohi ja oma ”haali” hoidettavana, päällimmäinen huoli oli lainojen maksu, mistä suoriuduttiin kolmessa vuodessa. Klubin tilaisuuksissa sanotaan olleen enemmän väkeä ulkosalla kuin sisällä, joten tarvittiin kipeäsi lisää tilaa. Niinpä puheenjohtaja Väinö Heinonen rupesi tuumasta toimeen, ja alkuvuodesta 1956 oli rakennettu iso sali vanhan pienen viereen. Avajaisten sanotaan olleen menestys ja taloudellinen tuotto hyvä. Jälleen Väinö Heinonen hoiti rakennuslainat maksetuiksi kolmessa vuodessa.

Siitä seurasi Turistiklubin toiminnan kulta-aika. Jäseniä oli kahdeksatta sataa, avajaisissa oli haalissa yli tuhat henkeä, kuorot ja näytelmäkerhot vetivät tuhansittain yleisöä kauden aikana, ja keittiössä keitettiin ja paistettiin klubille puhdasta tuloa. Wäinö Heinonen toimi Turistiklubin puheenjohtajana 1950-1978, yhteensä 23 menestyksellistä vuotta.

Toinen pitkäaikainen puheenjohtaja, Karl ”Kalle” Nikula, ohjasi Turistiklubia 1980-1998, yhteensä 18 vuotta. Hänellä oli näkemystä ja sisua purkaa liian pieni, vuotava ja epäkäytännölliseksi tullut alkuperäinen pieni ”haali” ja rakentaa tilalle uusi komea kaksikerroksinen rakennus, jota nykyään käytämme. Silloin Turistiklubilla oli rahaa noin $150,000 ja pikkusalin säästöpossusta löytyi vielä 406 talaa. Jostain piti saada kasaan noin $300,000. Se saatiin, ja enemmänkin. Koko rakennustyö tuli maksamaan yhteensä noin $600,000. Uusi osa valmistui, ja otettiin käyttöön 1992. Karl Nikulan omin sanoin:

”Annamme tälle kauniille talolle nimeksi Suomi Talo -Finland House. Täällä on hyvä Turistiklubin ja jäsenseurojen kokoontua.”

 Karl Nikulan jäädessä pois puheenjohtajan toimesta, olivat lainat käytännöllisesti katsottuna maksettu. Karl Nikula myös keräsi Suomesta yli 300 vaakunan kokoelman, todella ainutlaatuinen ja arvokas kokoelma Suomen ulkopuolella.

Muutaman vuoden kuluttua alueellemme iski kolme hurrikaania peräjälkeen, Suomi Talo vaurioitui pahasti, vesi aiheutti pahoja vahinkoja, kassa oli tyhjä, ja tarvittiin jälleen lainaa. Siinä vaiheessa talon johtoon astui Tapio Salin. Hän aloitti Suomi Talon ympärivuotisen käytön ja ulkopuoliset vuokraukset. Sitkeällä työllä on velat jälleen käännetty talletuksiksi ja Suomi Talon toiminta on vakaalla pohjalla. Tapio Salin aloitti juuri kymmenennen puheenjohtajakauden.

Niinhän se on, että kun ensimmäinen oma haali rakennettiin, huoleton nuoruusaika oli ohi, ja tuli vastuu talon kustannuksista, korjauksista ja parannuksista. Laskut on maksettava joka kuukausi, ja vuotava katto korjattava. Amerikan Suomalainen Turistiklubi tarjoaa edelleen Suomi Talossa korkeatasoista ohjelmaa turisteille ja lumilinnuille, ja kokoontumispaikan kuudelle vilkkaasti toimivalle jäsenseuralle. Suomi Talon aarreaitta, kirjasto, ja Vapauden Hinta museo arvokkaine kokoelmineen ansaitsevat kunniamaininnan.

Seitsemäskymmenes toimintavuosi on jo aloittettu upealla Suomen Kesäteatterin näytelmällä On Kesäyö. Vuosi jatkuu vilkkaissa merkeissä. Suurta juhlapäivää tullaan viettämään helmikuun 8 päivä, jolloin tulee kuluneeksi tasan 66 vuotta ensimmäisen oman haalin avajaisista. Juhlapäivä aloitetaan Rosvopaisti-tapahtumalla Suomen sotien veteraanien, leskien ja lottien kunniaksi. Tämän perinteen aloitti Suomi Talossa Seppo Vilkkilä vuonna 2002 ja Rosvopaisti tapahtuman emäntänä on toiminut Marjatta Nieminen kaikki 13 kertaa.

Näin Suomi Talo jatkaa perinnettä ja kiittää kaikkensa Suomen puolesta tehneitä veteraaneja. 70-vuotisen toiminnan iltajuhlaan tuovat Suomen Valtiovallan tervehdyksen kunniakonsuli Peter Mäkilä. Ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi Seuran tervehdykset lausuu puheenjohtaja, professori Jarmo Virmavirta. Suomen legendaarinen tangolaulaja, Eino Grön vie juhlavieraat rakastetun suomalaisen tanssimusiikin tunnelmiin, ja lopun iltaa tanssimme Rosvopaistin sulatustansseja vauhdikkaan Esa&Maku yhtyeen tahdissa, suoraan Suomesta.

Suomi Talolla Tavataan. Tervetuloa!

Sirpa Aho,

Suomi Talon sihteeri