Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Suomen johtavan päivälehden Helsingin Sanomien päätoimittajana lähes 20 vuotta toiminut Janne Virkkunen, 65 , toteaa sanomalehtimaailman elävän nyt myrskyn silmässä.

- Jos olet nähnyt elokuvan ”Perfect Storm”, ymmärrät mitä tarkoitan, hän sanoo. Elokuvassa kalastuslaiva ajautuu merellä paikkaan, jossa iskee yhteen kolme eri suunnalta saapunutta hurrikaania. Laiva uppoaa ja miehistö hukkuu. Kuinka käy nykyajan sanomalehdistölle, sitä Virkkunen ei ääneen sano mutta suuntaviivat ovat selvät.

Janne Virkkunen on seurannut läheltä maailman sanomalehdistön kehitystä jo runsaan 40 vuoden ajan. Hänen suosikkikirjansa on Washington Postin päätoimittaja Ben Bradleen muistelmateos ”A Good Life”, jossa kirjoittaja valottaa maailmaan järisyttäneiden tapausten (mm. Watergate-skandaali) taustoja kolmen vuosikymmenen ajalta.

Esimerkin mukaan myös Virkkunen itse on tarttunut kynään ja julkaissut muistelmateoksen ”Päivälehden Mies” (2012), jossa hän valottaa Suomelle tärkeiden tapahtumien taustoja koko 40-vuotiselta toimittajauraltaan. Hän tutustui kolmeen presidenttiin (Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen) sekä viiteen pääministeriin, mutta kaiken taustalla häälyi Urho Kekkosen varjo: Janne Virkkunen oli yksi 1980-luvulla valtakuntaa kuohuttaneen ”Tamminiemen Pesänjakajat”-teoksen kirjoittajista.

Internet-uutisista ei kukaan ole vastuussa

Kuumaladonnan aikakaudesta internetin maailmaan purjehtinut sanomalehtimies on tällä hetkellä ymmällään, mitä tuleman pitää tiedostusvälineiden hallitsemassa ihmiskunnassa.

- Sanomalehtimaailma elää tällä hetkellä kaaoksessa. Kun kysytään, mihin olemme menossa, olen usein vastannut että ”me tiedämme sen vasta kun olemme jo siellä”, Maailman Lehdistön Sananvapausneuvoston (International Press Institute - IPI) puheenjohtajanakin toiminut Virkkunen sanoo. Hänen mielestään nykyaikana tiedottamisvastuu ja uutisten oikeellisuus asettuu kyseenalaiseksi internetissä, joka on uutisvälityksessä vallannut alaa perinteiseltä sanomalehdeltä.

- Suomessa päätoimittaja on juridisesti vastuussa siitä materiaalista, mitä lehdessä julkaistaan. Väärästä ja herjaavasta tiedosta hänet voidaan tuomita telkin taakse. Internetissä julkaissuista uutisista ei ole vastussa kukaan, Virkkunen toteaa.

”Siitä ei tule helppoa”

Janne Virkkunen aloitti lehtimiesuransa Helsingin Sanomien toimittajakoulussa vuonna 1971.

– Minä olen ollut koko elämäni vain yhden työnantajan palveluksessa, hän hymähtää. Suomen ylivoimaisesti suurimman ja perinteikkäimmän päivälehden toimituksessa hänen uransa kiertyi kotimaan osastolta politiikan toimitukseen, sitten toimituspäälliköksi (1985) ja vihdoin uutispäätoimittajaksi (1989) – kunnes joulukuussa 1990 HS:n pääomistaja Aatos Erkko valitsi hänet vastaavaksi päätoimittajaksi.

- Janne, sinä olet nyt HS:n vastaava päätoimittaja. Siitä ei tule helppoa, totesi läheinen työtoveri Teo Mertanen uudelle esimiehelleen. Varoitus oli paikallaan, mutta Virkkusen aikana Pohjoismaiden suurin päivälehti selvitti karikot kunnialla.

Erkon vaikutus ulottuu myös Amerikan Uutisiin

Janne Virkkunen kiittelee Aatos Erkkoa hyvänä ja reiluna esimiehenä, vaikka luonteeltaan Helsingin Sanomien perustajan Eero Erkon pojanpoikaa pidettiin yleisesti vaikeasti lähestyttävänä ja joskus hankalanakin ihmisenä.

Amerikan Uutisten elossaolo on myös seurausta kirjalilja-toimittaja Eero Erkon sanamalehtitoiminnasta. Kenraalikuvernööri N.I. Bobrikov karkotetti  Päivälehden vuonna 1900 perustaneen Erkon Suomesta. Erkko saapui New Yorkiin vuonna 1903 ja jatkoi julkaisutoimintaansa. Hän perusti amerikansuomalaisen päivälehden nimeltään Amerikan Kaiku, jota toimitettiin Imatra-yhdistyksen perustaman John Kosken suunnittelemassa ”Nappulatalossa”.

Kun Bobrikov antoi Erkolle luvan palata Suomeen 1905, perusttiin hänen lehtensä jatkajaksi legendaarinen New Yokin Uutiset.  Aikoinaan yli 10 000 tilaajan levikkiin yltänyt New Yorkin Uutiset fuusioitiin Amerikan Uutisiin vuonna 1996.

”Hesari jäi hyvään kuntoon”

Vasta 42-vuotias Janne Virkkunen tarttui valtamerilaivan ruoriin taloudellisen ahdingon ravistellessa maata. Suomen talous taisteli laman kanssa. Yli puolen miljoonan kappaleen levikkiin yltäneen lehden ilmoitustulot olivat laskussa ja levikkityötäkin oli tehtävä yli valtakunnan ulottuvan tilaajakunnan säilyttämiseksi.

- Se ei suinkaan ollut ainoa kriisiaika, joka sattui päätoimittajakaudelleni. Kaikkiaan niitä oli kolme, mutta onneksi minulla oli erittäin hyvä porukka kasassa ja selvisimme vaikeista ajoista hyvin. Hesari jäi minun jäljiltäni hyvään kuntoon ja siitä minulla on nyt hyvä mieli, Janne Virkkunen toteaa.

Tabloid-kokoon parisen vuotta sitten siirtynyt Helsingin Sanomat on yhä Suomen ylivoimaisesti suurin sanomalehti. Levikki ja ilmoitusvolyymit ovat kuitenkin jatkuvassa laskussa.

- Varsinainen alamäki alkoi vuonna 1996. Ensiksi laskuun kääntyivät ruotsalaiset päivälehdet, ja sitten suuntaus iski meihin vaikkeivat kaikki siihen heti uskoneetkaan. Aluksi levikki laski prosentin vuosivauhtia.  Viime vuosina joidenkin lehtien osalta lasku on kiihtynyt jo 5-10 prosenttiin, Janne Virkkunen kertoo. Suomen suurimpana kustantajana Sanoma Oy julkaisee kymmeniä eri lehtiä eikä törmäystä internetin kanssa ole mahdollista väistää.

- Sama kohtalon ovat kokeneet myös Suomen iltapäivälehdet, Ilta-Sanomat ja Iltalehti, Virkkunen toteaa. Hänen mukaansa levikkien putoaminen johtaa myös ilmoitusvolyymien laskuun, mikä romuttaa lehtien perinteisen kustannuspohjan.

Ongelmaa ei ole vielä ratkaistu

- Sanomalehti on siitä erikoinen yritys, että nousukautena lehtien taloudellinen tulos nousee huomattavasti rivakammin muihin yrityksiin verrattuna. Taantuman aikana kehitys on juuri päinvastainen, ex-päätoimittaja valottaa. Hänen mukaansa suuressa mediakonsernissa tulovirtoja voitaisiin korvata sähköistä mediaa kehittämällä.

- Tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole vielä kokonaan ratkaistu.

 Etelä-Floridan suomalaiselueella perheineen pari viikkoa viettänyt Janne Virkkunen työskentelee yhä yhteiskunnallisissa tehtävissä. Ensi vuonna Suomessa vietetään suurta Yhdysvalloissa parhaiten tunnetun suomalaisen Jean Sibeliuksen muistojuhlaa, sillä säveltäjämestarin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Janne Virkkunen on juhlatoimikunnan puheenjohtaja ja hyvästä syystä, sillä hän on Sibeliuksen tyttären pojanpoika.

- Itse en ole lainkaan musikaalinen, hän naurahtaa. Hänen toinen suuri projektinsa on suunnittelu- ja kehitystyö Suomen 100-vuotisjuhlatoimikunnassa, mikä pitää miehen vireänä ainakin seuraavat kolme vuotta.

- Olen aina pitänyt Yhdysvalloista ja olisin halunnut asuakin täällä, jotta olisin oppinut paremmin ymmärtämään amerikkalaisia ja amerikkalaista yhteiskuntaa, Janne Virkkunen sanoo.

Teksti ja kuvat:

Mikko Koskinen

Lake Worth, FL