Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Tämä on tarina jalokivestä, joka alkuperäisen tarinan mukaan oli musta. Tänä vuonna tämä Etelä-Floridan jalokivi – englanninkieliseltä nimeltään Jewel – täyttää virallisesti sata vuotta. Tosiasiassa Jewelin tarina ulottuu pitkälle edellisen vuosisadan puolelle.

Kysymys on nykyisin Lake Worthin nimellä tunnetusta kaupungista, joka merkittiin virallisesti rekisteriin 14. kesäkuuta 1913. Nimi on syöpynyt lähtemättömästi myös suomalassiirtolaisten mieliin, sillä aikoinaan lähes neljäsosa kaupungin asukkaista puhui suomea. Suomalaissiirtolaisten perinteet kaupungissa ulottuvat yhtä pitkälle kuin sen historiakin.

Vuonna 2013 Lake Worth viettää satavuotisjuhliaan monenlaisin tapahtumin. Yksi merkittävimmistä oli kaupungin tunnetuimman monumentin, legendaarisen Casinon avaaminen helmikuussa uudelleenrakentamisen jälkeen. Atlantin rannassa sijaitseva rakennus sai muotonsa täsmälleen vuonna 1919 tehtyjen piirustusten mukaisesti. Taistelua ranta-alueen käytöstä käytiin kaupungin johtoelimissä vuosikymmeniä, kunnes nyt toteutettu ratkaisu hyväksyttiin.

Casinon, jonka suosjissa pelattiin uhkapelejäkin 1920-luvulla, historia on värikäs ja ansaitsee oman artikkelinsa. Mutta ennenkuin kaupungin hienosto pääsi juhlimaan Casinon upeisiin puitteisiin vuonna 1924, oli kaupungin synnyttävä sitä ennen.

Jonathan W. Koontzin vuonna 1997 julkaisema Lake Worthin historiikki ”Jewel of the Gold Coast” kertoo elävästi ja monipuolisesti kaupungin syntyhistorian, pääsääntöisesti näkijöiden ja kokijoiden silmin. Kirja valottaa myös koko niemimaan, sen eläinten ja asukkaiden varhaishistoriaa.

Fannie ja Joseph James keskustan ensimmäiset asukkaat

Lake Worthin taru alkaa vuonna 1883, jolloin Fannie James saapui miehensä Samuelin kanssa kauniin laguunijärven rannalle. Järven vesi oli kristallinkirkasta ja se oli täynnä kalaa. Aikoinaan Lake Worthin järvessä oli peräti 264 erilaista kalalajia. Makrilliparvetkin kohisivat järven selällä jopa niin, että rannassa asuvien oli vaikeata saada unenpäästä kiinni öisin.

Järven rantaan oli asettunut asumaan tusinan verran pohjoisesta saapuneita kun paikkakunnalle saapuivat Fannie ja Samuel James. Heidän kerrottiin olleen Georgiasta lähteneitä entisiä orjia. Jamesit, eritoten Fannie, alkoivat hoitaa alueella postitoimintaa jalkaisin. Jakajana toimi Samuel, joka taivalsi useita kymmeniä kilometrejä päivässä vaikeakulkuisessa maastossa.

Tarinan mukaan nimenomaan Fannien kerrotaan antaneen paikalle nimen Jewel. Perimätiedon mukaan hänestä itsestään käytettiin nimitystä ”black jewel”. Fannie hoiti postitoimintaa kotoaan, jossa toimi myös hänen pieni kauppaliikkeensä 14 vuoden ajan. Koska alueen asujaimisto oli ei ollut järin suuri, elätti perhe itsensä myös kalastelemalla ja viljelemällä maata nykyisen Lake Worthin keskustan kohdalla.

Tarinan mukaan vuonna 1903 Fannie lopulta kyllästyi työhönsä, koska pohjoisesta saapuvat postiveneet tulivat satunnaisesti. Hän kyllästyi odotteluun ja halusi erota tehtävästään. USPS ei ottanut kantaa Fannien eropyyntöihin. Kun eräänä aamuna ei postivenettä kuulunut,  Fannien kerrotaan heittäneen vasta iltapäivällä saapuneen postin järveen tai kätkeneen pensaikkoon. Fannie oli tehnyt työnsä postin palveluksessa loppuun. Rangaistusta Fannie ei tietämän mukaan saanut ja Jeweliin tarkoitettu posti alettiin toimittaa Lantanan postinjakajalle. Samana vuonna (1903) Samuel siirsi koko omaisuutensa vaimonsa nimiin ja muutaman vuoden kuluttua hän kuoli.

Myöhemmin Fannie James halusi muuttaa takaisin pohjoiseen ja hän myi maa-alueensa Palm Beach Co:lle. Virallisten dokumenttien mukaan kauppahinta oli 10 dollaria, mikä silloisen tavan mukaan oli vain paperille merkitty hinta koska maan todellinen arvo haluttiin pitää salaisena. Arvioiden mukaan tontin arvo oli noin $3000. Fannien kerrotaan olleen hyvinkin hintatietoinen mutta hänen voimakas halunsa palata sukulaistensa luo pohjoiseen saattoi alentaa tiskin alta maksettua summaa.

Lucerne vai Lakeworth?

Fannie Jamesin lähdettyä perustetta nimelle Jewel ei enää ollut ja kapunkilaiset halusivat ottaa käyttöön uuden nimen, Lucerne. Sijoittajat ja maanomistajat H.J.Bryant ja William Greenwood aloittivat Lucernen kehittämisen nykyaikaikaiseksi kaupungiksi. Jopa kaupungin sanomalehti  alkoi toimia nimellä Lucerne Herald. Myös postin nimenmuutos Lucerneksi pistettiin vireille.  Kaupunkilaisten järkytys oli suuri, kun nimeä rekisteröitäessä havaittiin, että Lucerne-nimi oli jo varattu toiselle kaupungille.

Perimätiedon mukaan kaupunkilaiset kokoontuivat yhteen ja päättivät ristiä kapungin vielä kerran. Nyt nimeksi valittiin Lakeworth. Yksi sana valittiin siksi, ettei kaupungin nimeä sotkettaisi järven nimeen. Rekisteröinti toimitettiin Floridan osavaltiolle, jossa asian käsittely kesti muutamia kuukausia. Kun päätös lopulta tuli, oli domenteissa kaupungin nimi kirjoitettu Lake Worth. Kyllästyneinä alituisiin nimenvaihdoksiin, kapunkilaiset lopulta hyväksyivät uusimman version joka on nyt ollut käytössä jo sata vuotta.

Lake Worth nimen alkuperästä on myös keskusteltu vuosien mittaan. Yleisin käsitys on, että Teksasissa sijaitseva Fort Worth ja Floridan Lake Worth ovat ”kummikapunkeja”, koska molemmat ovat saaneet nimensä kenraalimajuri William Jenkins Worthin mukaan.

Muistot rautaisella otteella seminoli-intiaaneja vastaan käydystä armottomasta sodasta 1840-luvulla eivät ole kaikilla Etelä-Floridan asukkailla positiiviset. Monet kaupungin asukkaista haluavat unohtaa seminoleja Evergladsin suoalueella metsästäneen ja tuhonneen kenraalin ja liittää Worth-nimen kauniiseen järveen.  Kirkasvetinen ja kalaisa järvi oli tuolloin arvokkain elämänlähde sen läheisyydessä asuneille kaupungin pioneereille. Näin haluaisi nimen alkuperän selittää myös kirjailija Jonathan W. Koontz vaikka myöntääkin, että itse järvi on joka tapauksessa ristitty kenraalimajuri Worthin mukaan

William Jenkins Worthin muistoa haluttiin elvyttää myös kun Lake Worthin kaupungin kirjastoa alettiin perustaa 1920 luvulla. Koska New Yorkista kotoisin olleelle Worthille ei oltu pystytetty ainuttakaan muistomerkkiä Floridan osavaltion alueelle, anoi Lake Worthin kirjastolautakunta (Library Board) $60 000 dollarin avustussummaa Yhdysvaltain liittovaltiolta Worthin- nimeä kantavan upean kirjaston perustamiseksi kaupunkiin. Kirjaston piti valmistua vuonna 1942. Kongressi ja senaatti hyväksyivätkin anomuksen vuonna 1939, mutta presidentti Roosevelt kaatoi kylmää vettä kirjastomiesten niskaan ja yllättäen hylkäsi anomuksen veto-oikeudellaan. Näin Worth Memorial Library jäi rakentamatta ja kirjasto toteutettiin sittemmin pienempimuotoisena.

Vaikka ansiokkaan kenraalin muistomerkki on yhä rakentamatta Floridaan, sijaitsee tänä päivänä General Major William Jenkins Worthille pystytetty 51-jalkainen muistomerkki  New Yorkin sydämessä tämän palveluksista armeijalle. Vuonna 1849 koleraan kuollut kenraali taisteli useissa sodissa, mm. sotamiehenä vuonna 1812 Englantia vastaan ja kenraali Zachary Taylorin kakkosmiehenä sodassa Meksikoa vastaan 1846. Hän taisteli myös Mexico Cityssä vuonna 1847. Sitten Worth määrättiin organisoimaan San Antonion alue rauhattomassa Teksasissa, jonne hän ehti perustaa useita linnakkeita ennen kuolemaansa 53-vuotiaana.

Kenraalimajuri Worth toimi sotilasurallaan myös kahdeksan vuotta kadettien kouluttajana West Pointissa, jossa hänen oppilaitaan olivat mm. Robert E. Lee ja Jefferson Davis.

Teksti:  Mikko Koskinen

Lähde:  ”Lake Worth – Jewel of the Gold Coast” (Jonathan W. Koontz)

Artikkeli on osa Amerikan Uutisten “Lake Worth – 100 vuotta” -juttusarjaa