Suomi Talo
Finnish-American Rest Home
DesignNS
All County Funeral Home and Crematory
KK Car
Polatsek Law

Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

marras 28, 2012

Koulutusasiat Suomen uusi vientituote


Suomen koulujen kehittämissuunnitelmia asiantuntija-workshopissa  esitellyt Tampereen kaupungin koulutoimen projektijohtaja Riitta  Juusenaho ja hänen yleisönsä keskustelivat vilkkaasti yhteisistä  koulutusasioista.

Suosituimpiin ohjelmiin äskettäin pidetyssä FinnFest -tapahtumassa kuului kokopäiväseminaari, joka käsitteli Suomen ja Yhdysvaltojen koulujen eroja. Kansainväliset tutkimukset ovat pitkään osoittaneet, että Suomi on koululaisten oppimistuloksia vertailtaessa viimeisimmän 30 vuoden aikana noussut aivan maailman kärkeen, kun taas Yhdysvallat on juuttunut keskikastiin.

FinnFestin kouluseminaarin pääesitelmöitsijänä oli tohtori Pasi Sahlberg, joka on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön CIMO-yksikön pääjohtaja (CIMO on lyhenne nimestä Centre for International Mobility and Cooperation).

Laajassa katsauksessaan, jota seurasi runsaat sata kuulijaa - joukossa oli paljon vain tähän ohjelmaan rekisteröityneitä paikallisia opetusalan ja kouluhallinnon asiantuntijoita - tohtori Sahlberg otti esiin keskeisiä eroja Suomen ja Yhdysvaltain koulujärjestelmissä. Niitä ovat mm. suomalaisten opettajien korkea koulutustaso - vaatimuksena on yleensä korkeampi yliopistotutkinto eli Master´s Degree - ja hyvä palkkaus. Tästä seuraa opettajan ammatin arvostus ja suosio: vain runsaat 10% hakijoista pääsee vuosittain opettajakoulutukseen.

Kaikkille ilmainen opintie Suomessa

Suomessa siirryttiin yhtenäiseen valtakunnalliseen peruskoulujärjestelmään Eduskunnan päätöksellä vuonna 1963. Sen mukaan kaikilla Suomen lapsilla on oikeus, kodin varallisuudesta riippumatta, ilmaiseen koulutukseen lahjojen ja taipumusten mukaan aina ylimpään yliopistolliseen tutkintoon eli tohtoriksi saakka. Koulujärjestelmä esikoulusta yliopistoon tai ammatilliseen koulutukseen perustuu julkiseen rahoitukseen, eikä Suomessa ole lainkaan esimerkiksi yksityisiä peruskouluja eikä yliopistoja. Koulu aloitetaan 7-vuotiaana ja koulupäivään kuuluu maksuton ateria jokaiselle oppilaalle.

Rahat koulunkäyntiin valtion budjetista

Koska koulujen rakentamis- ja toimintakulut sekä opettajien palkat maksetaan valtion verovaroista, voidaan koulutukseen panostaa suunnitelmallisesti. Yhdysvalloissa tämä ei ole mahdollista, koska koulutoimen rahoitus on sidottu vuosittain paljonkin ailahtelevan paikallisen kiinteistöveron tuottoon. Kun amerikkalaiset ovat sanoneet  "ei" veroille, suomalaiset ovat pontevasti sanoneet "kyllä" korkealle verotukselleen - kunhan julkinen valta käyttää kansalaisten rahoja oikein, kuten lasten, nuorten ja aikuisten kouluttamiseen. Suomalaisten lasten korkeat oppimistulokset on saatu aikaan myös  ilman jatkuvia testejä tai vanhempien puuttumista opettajan työhön - puhumattakaan työsuhteeseen.

Kaikki mikä sopii Suomeen, ei sovi USA:han

Tohtori Sahlberg muistutti aamupäivän mittaisessa esitelmässään useita kertoja, ettei hän ole lähetyssaarnaajana tarjoamassa Yhdysvalloille koulunkäynnin patenttiratkaisuja Suomesta. Muun muassa professori Tiina Itkosen (California State University Channel Islands) tutkimuksiin perustuen hän tähdensi, että monikansallisten oppilasryhmien tulokset Suomessa eivät yllä yhtä korkealle kuin oppilaskoostumukseltaan suomalaisperäisten luokkien, vaan pysyttelevät lähellä amerikkalaisia oppimistuloksia.

On tietenkin helpompi opettaa luokkaa, jonka oppilaat edustavat yhtä ja samaa kulttuuria, kuin luokkaa jonka oppilaiden kotona puhutaan jopa 20-30 eri kieltä ja eletään alkuperämaiden tavoilla. Yhdysvalloissa tämän tosiasian kanssa on eletty pitkään, Suomessa siihen ollaan vasta totuttautumassa. Sahlbergin mukaan tässä asiassa suomalaisilla opettajilla on paljon oppimista amerikkalaisilta kollegoiltaan.

Koulu on Suomen uusin vientituote

Sahlbergin luento herätti vilkkaan yleisökeskustelun, joka jouduttiin ajan puutteen vuoksi keskeyttämään. Luennoitsijan toive, että hänen esitelmänsä toimisi virikkeenä yhdysvaltalaisten ja suomalaisten opettajien ja opetusviranomaisten välisien yhteyksien luomiseksi, on jo osin toteutunut. Sahlberg nimittäin viettää keskimäärin viikon kuukaudessa Yhdysvalloissa tämän asian tiimoilta ja luo yhteyksiä maiden koulumaailmojen välillä. Hän myös toimii USA:sta tulevien vierailuryhmien oppaana Suomessa.

Kouluasioista onkin tullut Suomen uusi vientituote. Siihen liittyvä vierailujen määrä on kasvanut  niin suureksi, että Sahlberg kertoi työkavereidensa Helsingissä ehdottaneen hänen esittäytyvän amerikkalaisille Suomen opetus- ja kulttuuri- ja matkailuministeriön edustajana.

 

Teksti ja kuvat:

Alpo Collanus,

San Diego, CA.