Suomi Talo
Finnish-American Rest Home
DesignNS
All County Funeral Home and Crematory
KK Car
Polatsek Law

Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

touko 4, 2012

Kalervo Kummola Amerikan Uutisille: ”Sean Bergenheimia olisi tarvittu”


Puheenjohtaja Kalervo Kummola uskoo Suomen menestyvä kotikisoissa, vaikka viimeksi MM-kisojen kotijoukkue on voittanut kultaa vuonna 1987.

- Eihän tämä nyt kaikkien aikojen paras MM-kisajoukkue taida olla, mutta uskon menestyksemme.  Vaikka meillä on mukana vain neljä NHL-pelaajaa, olemme suuressa kaukalossa iskukykyisiä, totesi Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola Amerikan Uutisille MM-kisojen avausottelun kynnyksellä. Suomen vastustajaksi  Helsingin Hartwall Areenan jäälle luistelee perjantai-iltana Valko-Venäjä. Suomi  on jääkiekon hallitseva maailmanmestari.

Helsingissä ja Tukholmassa  4.-20.5. pelattaviin MM-kisoihin osallistuu 16 joukkuetta. Suomen lohkossa varteenotettavia vastustajia ovat mm. Kanada, Slovakia ja USA.  Kalervo Kummolan mielestä Suomi on saanut jalkeille iskukykyisen ryhmän, jonka runko – peräti 13 pelaajaa – on kiekkoillut tämän kauden Venäjän KHL-liigassa.

– Kaverit pärjäävät jäällä muiden maiden NHL:n tähdille, Kummola vakuuttaa. Häntä jäi kuitenkin kismittämään yhden NHL-pelaajan, Florida Panthersin Sean Bergenheimin, kohtalo.  – Oli ikävä juttu että Sean mursi jalkapöytäntä viimeissä play off-ottelussaan New Jerseytä vastaan. Hänestä olisi ollut paljon hyötyä joukkueellemme, puheenjohtaja harmitteli. Mutta kuten aina, sota ei yhtä miestä kaipaa.

– Maalivahtiosastomme on kovaa tasoa ja esimerkiksi Kari Lehtonen on nyt hienossa kunnossa, Kummola korostaa Amerikan Uutisille.

MM-kisojen alla Suomen mediaa on puhuttanut MM-kisalippujen hintataso.  Yhdestä lipusta saa pulittaa peräti 155 euroa.  Asiaa käsiteltiin laajasti torstai-iltana Ylen A-Studiossa. Kalervo Kummolan lisäksi keskusteluun ottivat osaa jääkiekkovalmentaja Hannu Jortikka (KHL), urheiluvaikuttaja Aleksi Valavuori (koripallojoukkue Nilan Bisons) sekä Veikkaaja-lehden esimies Vesa Rantanen.  Ajoittain kiivaksikin yltyneessä keskustelussa Rantanen hyökkäsi Jääkiekkoliiton talouspolitiikkaa ja korkeita MM-kisalippuhintoja vastaan. Kummola torjui väitteet rauhalliseen tyyliinsä.

- Keskustelu lippujen hinnoista tässä vaiheessa on teoreettista, sillä noin 80 prosenttia lipuista on myyty etukäteen, Kummola totesi. Kisojen hinta Jääkiekkoliitolle on huikeat 19 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi  televisiosopimuksista me emme saa penniäkään, sillä kaikki TV-oikeuksien tuotto menee Kansainväliselle Jääkiekkoliitolle.  Kustannuksemme on siis katettava lipputuloilla, Kummola totesi.  Kisojen on silti laskettu jättävän liitolle 6-7 miljoona euron tuloksen.

– Aikaisempien kisojen tapaan tuotto käytetään Suomen juniorikiekkoilun hyväksi tulevien vuosien aikana. Palkkaamme rahoilla mm. 20 nuorisovalmentajaa jääkiekkoseurojen palvelukseen, Kummola kertoi.

Koripallon SM-liigan finaaleihin sensaatiomaisesti yltäneen Bisonsin (Loimaa) taustavaikuttaja Aleksi Valavuori kyseli Kummolalta neuvoja oman lajinsa nostamiseksi samanlaiseen kansansuosioon kuin jääkiekko.

– Autamme kaikkia neuvoista kiinnostuneita lajeja. Ovemme ovat aina avoinna, Kalervo Kummola totesi.  Kokemusta ja näkemystä Kummolalla onkin vaikka muille jaettavaksi. Hänen siirtyessään juuri perustetun SM-liigan toimitusjohtajaksi 1970-luvun alkupuolella, olivat jääkiekko ja koripallo lähes yhtä suosittuja urheilulajeja sekä yleismääriltään että palstatiloiltaan valtakunnallisten sanomalehtien urheilupalstoilla. Kummola aloitti määrätietoisen jääkiekko-brändin rakentamisen, jota hän on jatkanut näihin aikoihin asti. Koripalloliitto puolestaan jäi lähtökuoppiin.

Valavuoren ihmettely onkin helppo  ymmärtää. – On merkillistä että kun Suomen ainoa ATP-pelaaja Jarkko Nieminen pelaa maailman ykköstä Roger Federeriä vastaa tasaisen ottelun, raportti on yksipalstainen muutaman rivin uutisen Vieressä julkaistu III-divisioonan jääkiekkottelu saa kolmen palstan otsikon! Valavuoren oman lajin koripallon tulokset ovat viime vuosina päässeet korkeintaan sanomalehtien tulospörsseihin. 1970 ja -80-luvuilla koripallo-otsikot saatoivat kattaa koko sivun.

Toimittaja Vesa Rantasen raju kritiikki jääkiekon liian suurista ottelumääristä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla sai Hannu Jortikalta loogisen selityksen:

- Yleisö päättää. Niin kauan kuin hallit täyttyvät  katsojista ja media on kiinnostunut jääkiekosta, otteluita kannattaa pelata. Mielestäni  otteluiden määrää kannatisi lisätä myös suomalaisessa jalkapallossa, Jortikka sanoi.

A-Studion paneelikeskustelijoiden  käsitys vuosittain pelattavien jääkiekon MM-kisojen määrästä oli samansuuntainen: olympiavuosina jääkiekon MM-kisoja ei kannattaisi järjestää.


Katso Yleisradion A-Studio haastattelu tästä.

Mikko Koskinen

Amerikan Uutiset